Garre verteme
Ja, dellie edtjem dle håalodh maam leam manne govleme aajjan baeleste goh lin juhtieminie gierehtsigujmie annje våålese. Dellie Kristetje Jon Kleamma jïh aajja provhkin aktesne raerhkedh jïh juhtedh våålese.
Dellie lin jåhtajamme vaereste jïh båateme våålese Vihkenen-jejnan boehth, dan goerpese. Desnie provhkin gåatoehtidh naan gille biejjieh dennie beetsetjen sisnie, lïegkedidh. Dellie lin gujht dle gåetiem låavteme dan iehkeden jïh stealladamme edtjieh dle bearkoeh krovhtem tseegkedh. Dellie Jon Kleamma dej bearkoejgujmie gïehteli, guktie mejtie galme bearkoeh jallh gejhkie-bearkoeh dellie im manne dam daejrieh. Dellie gïehtele, dastegh tjoehpede gïetem dåaresth dan lïhtsen baaktoe dah åerieh aave. Nåå, dïhte gujht amma varta goh!
Ij gujht aajjan naan jeatjah raerie, soehpenjem bæksa jïh vaarreste olkese jïh åådtjeste miesiem, dam ajpeste jïh bæksa dam baahke geahpam dehtie mieseste jïh vaarreste gåatan jïh beaja dam geahpam gïeten nille. Eah leah gujht desnie naan almetjh lïhke guktie naan viehkiem meehtin åadtjodh. Luvhtin jïjtje bearkadidh dan man gååhkese buektiehtin. Dle garredi dam geahpam bïjre dam gïetem. Nåå, utnin sån mejnie akth garredin guktie dïhte geahpa årroeji dan saejrien nelnie. Nåå, dïhte geahpa dle åadtjoeji desnie årrodh gellieh biejjieh numhtie, idtjin gujht vaeltieh bæjjese.
Idtji dïhte Jon Kleamma vielie åajsoeh tjoejkedh jallh maam darjodh, luvhti gieriehtsisnie barre tjahkasjidh goske böötin våålese Vualtjeren raajan. Muahra Anna sån lij dåeredeminie. Böötin Vualtjeren raajan, dellie easkah edtjin dle dåakteren gåajkoe edtji dïhte vuartasjidh guktie dïhte saejrie vååjnoe.
Goh lea vuartasjamme dellie dåaktere Jon Kleammam gihtji: "Guktie amma datne bearkadamme dejnie stoerre saejrine guktie ih leah vertielamme jïh jaameme"? Nåå, idtji dïhte jeatjebem maehtieh jiehtedh, luvhti soptsestidh guktie lin dåemiedamme hïegkem lea bearkadamme. Dellie maa dåaktere tuhtji dïhte saejrie hov dan tjaebpies vååjnoe, idtji gujht dïhte maehtieh maam dejnie darjodh, maahta sån naan badtjetjem vedtieji, dellie im manne dam daejrieh. Nåå, numhtie lij dïhte.[1]
Soptsesen bïjre
Jonar Thomasson tjaala daam soptsesem aehtjeste govleme guktie tjoerin dåemiedidh. Aehtjien nomme lij Jonas Andreas Thomasson. Dïhte lij reakasovveme jåvle-asken 1910 låavth-gåetesne akten beetsetjen sisnie ij man guhkie Sjeltien luvhtie. Dellie lin juhtieminie våålese daelvie-laantese. Daelvie-laantem utnin vuelnie stoerre-voenesne Björnan jïh Trehörningssjöen lïhke, dajkoe bïjre. Muvhth daelvieh gåatoehtin barre Sjeltien lïhke. Tjaktje gïjre-gåetieh utnin Raentseren lïhke. Giesege låavth-gåetieh utnin Tjoelmenvaegkesne Såvsoenvuemien jïh Byrkijen boehth. Daejtie soptsesh sïjhtem tjaeledh guktie lea munnjien soptsestamme.
Baakoeh
Saemien | Daaroen |
|---|---|
aave | av |
luvhtedh, tjoeredh | måtte |