Karbona birrajohtin

Raba gova ođđa siiddus

CC BY-SA

Govva: Thomas Bedin

Šattut váldet karbona karbondioksidas áimmus ja čatnet dan glukosan (viidnemuorjesohkar) fotosyntesa bokte. Glukosa vurkejuvvo stearkalassan ja sellulosan šattuin. Karbona ávkkástallet fas eallit mat borret šattuid, ja dainna lágiin manná biebmogollosiid čađa. Karbona luitojuvvo fas áibmui ${\mathrm{CO}}_2$:in seallavuoigŋama bokte ealli organismmain ja mollema bokte jápmán elliin ja šattuin.

Karbona luitojuvvo maiddái metánan, ${\mathrm{CH}}_4$, dievasmeahttun mollema bokte jekkiin ja eará nješšiin. Go eallit smirezastet, luitojuvvo metána reavgganasa bokte ja loahpas maiddái baikkaid bokte.

Sihke karbondioksida ja metána leat šaddovistegássat, ja karbona birrajohtin váikkuha dálkkádahkii eatnamis. Go fosiila boaldámuša roggá, buktit mii liige karbona birrajohtimii. Dát karbona livččii muđuid bisson eatnama vuolde ja mearabotnis jus mii eat livčče bohkan oljju, koala ja gássa.

Go fosiila karbona beassá áibmogeardái ${\mathrm{CO}}_2$:n, badjána ${\mathrm{CO}}_2$ konsentrašuvdna. Dát mielddisbuktá olmmošváikkuhuvvon dálkkádatrievdamiid. Mearra maid váldá vuostá muhtin ráje ${\mathrm{CO}}_2$ áimmus. Go ábit váldet vuostá eanet ${\mathrm{CO}}_2$, de suvrot go ${\mathrm{CO}}_2$ luvvejuvvon čázis addá karbonsuvrri. Dát lea heitot organismmaide mat ellet kálkaskálžžus, nugo korállat ja guiskkit.