Valljivuohta ekovuogádagain ja šlájáin
Ekovuogádagaid valljivuohta
Odne leat golmmalágán váikkuhusa mat erenoamážit rievdadit luonddubirrasa ja nu maiddái biologalaš valljivuođa Norggas: areálagáržžideamit, suvrra njuoskkádat ja ámás šlájáid sisafievrrideapmi.
Lea unnán ávki ráfáiduhttit šlájáid jus luonddutiipa masa šládjá lea sorjavaš, jávká. Odne mis leat eanadatsuodjalanguovllut, luonddureserváhtat ja álbmotmeahcit mat ráddjejit báikkálaš, muosehuhtti sisabahkkema. Eará hástalus lea ahte eallinbirrasat juohkásit iešguđet sierra osiide geainnuid ja huksemiid geažil, ja nu hehttejit johtit báikkiid gaskkas ja smávva populašuvnnat sirrejuvvojit ja lea várra ahte siskkaldas sahkkehus dáhpáhuvvá.
Šládjavalljivuohta
Biologalaš valljitvuođa konvenšuvdna (Rio - konvenšuvdna) lea vuosttaš máilmmiviidosaš šiehtadus suodjaleami ja guoddevaš geavahusa birra buot biologalaš ressurssaid ektui. Šiehtadussii lea čállon ahte šiehtadusa oasálaččat galget jávkadit ja hehttet sisafievrrideami amas šlájáin, kártet biologalaš valljivuođa, gozihit doaimmaid mat áitet ja johtui bidjat doaimmaid gáhttet, rehabiliteret ja guoddevaččat geavahit biologalaš resurssaid.
Norgga Rukseslisttus 2006 (Artsdatabanken) leat 3886 šlájá 18 482 árvvoštallon šlájáin Norggas mat devdet kritearaid gullat rukseslistui. Ovdamearkkat elliide Norggas mat leat gaskal daid 269 mat navdojuvvojit leat kritihkalaččat áitojuvvon leat njálla, gumpe, giljobaš, ja bealdovuonccis.
Beroštupmeriidu
Eiseváldit bidjet johtui iešguđetlágan doaimmaid suddjen dihte biologalaš valljivuođa. Dát mielddisbuktá vissis hehttehusaid ealáhusdoaimmaheamis, resursageavheamis ja persovnnalaš doaibmamis. Loga eanet iešguđetlágan beroštupmeriidduid birra resurssain guoskevaš sisdoalus.