Lunddolaš válljen villa šlájáid gaskkas muosehuvvo
Eallima álggu rájes leat ođđa šláját ihtán ja earát ges jávkan. Dát evolušuvdna lea bistán miljovnnaid jagiid, iige leat mearriduvvon guvlui jođus. Biras lea leamaš mearrideaddjin guđe indiviiddat galge buoremusat birget ja oažžut eanemusat maŋisbohttiid. Juohke populašuvnna siskkobealde lea stuora valljivuohta iešvuođaid ektui, ja dat guđet leat čađat buoremusat vuogáiduvvan birrasii, sis lea stuorámus vejolašvuohta ceavzit ja viidáset fievrredit iežaset genaid. Dát gohčoduvvo lunddolaš válljejupmin ja mielddisbuktá ahte populašuvdna lea vuogáiduvvan birrasii mas eallá. Jus luoitit genehtalaš muddejuvvon šlájáid nu ahte lea vejolaš seahkanit fuolkešlájáiguin, sáhttá amas gena leavvat villa šlájáide.
Ovdamearkkat
Šattut
Gilvvašattut main leat genat mat addet glyfosatresisteanssa, sáhttet ruossut rássut sahkkánit villa árvvohisšaddošlájáiguin. Boađusin sáhttá šaddat ahte mii oažžut árvvohisrásse populašuvnnaid mat girdet cirgguhanávdnasa glyfosata (dovddusin Roundup nama vuolde). Geahččaladdama bokte leat ruossut sahkkehan genamuddejuvvon rápsa árvvohisrássešládjii bealdogállii. Norggas, ja hui ollu eará riikkain, leat njuolggadusat mat galget eastadit dakkár genaid leavvama, muhto orru čájehuvvame ahte lea juo vahágis dáhpáhuvvan, nu ahte villa šattut leat ožžon resisteanta genaid.
Luondduluossa ja báhtaran biebmoluossa
Luossaveajet guođđá jogas veajehin, ja muhtin jagiid maŋŋá jorggiha fas mearas iežas johkii rávis luossan. Dat gullet populašuvdnii mat lunddolaš válljejumi bokte leat duháhiid jagiid čađa vuogáiduvvon juste dán joga dillái.
Máŋgga riikka dutkit (maiddái Norggas) barge muhtin áigodagas dainna ahte lasihedje luosaide liigegenaid stuorrunhormonaiguin maid eará organismmain vižže, oaidnin dihte stuorui go luossa jođáneappot.
Dán dutkamii bohte ollu vuosttaldeamit, iige ožžon doarjaga biebmoluossaealáhusas ge. Kanádalaš/amerihkálaš genamuddejuvvon biebmoluossa, mas leat liige máŋgosa lunddolaš luossastuorrunhormonas, lea steriila iige dagat leavvanvára. Genamuddejuvvon luossa ii leat goassege leamaš vuovdemassii Norggas. Biebmoluossaealáhusas válljejit nállašuhttimii luosaid mat sturrot johtilit ja main lea buorre vuostálastinnákca dávddaid vuostá ja buoremusat birgejit eallit fáŋgavuođas.
Ahte biebmoluossa báhtara lea leamaš - ja lea ain stuorra bártin vaikko leat garra gáibádusat sihkarastimii. Geahččaladdanoaggumis muhtin luossajogain leat gávdnan biebmoluosaid badjel 80 proseanta dáhpáhusain. Meroštallamat čájehit ahte ii berre leat eanet go 5 proseanta biebmoluossa jus galgá sihkarastit lunddolaš luossanáli ovddasguvlui.
Vaikko vel biemoluossanális bohtet buot genat iešguđet luondduluossanáliin, de ii leat nu bures vuogáiduvvon jogas eallit go báikkálaš luossanállli lea. Báhtaran biebmoluossa gođđá maŋŋel go luondduluossanálli ja geavaha eanas áiggi seamma gođđosajiid. Dan geažil billahuvvet sahkkehuvvon meađđemat mat doppe juo leat, ja biebmoluossa de fievrreda iežas genaid viidáset. Ollu jogain lea luondduluossanálli garrasit áitojuvvon.
"2006as lei vearrámus báhtaranjahki goassege go badjel miljovnna biebmoluosa báhtaredje. Veardidan dihte loguid vánddardit jahkásaččat sullii 500 000 luondduluosa norgga čáhcádagain. "- Dál ferte báhtareapmi šaddat lobiheapmin. Báhtaran guolli lea luonddu nuoskkideapmi, ja lága bokte ferte báhtareapmi gieđahallojuvvot lobihis luoitimin, gáibida Rasmus Hansson, generálčálli máilmmi luonddufoanddas dahje WWF`as. "
Guoskevaš sisdoallu
Neahttasiidu čuovvuvaččas naturvernforbundet.no
Neahttasiidu čuovvuvaččas artsdatabanken.no