Njuike sisdollui
Fágaartihkal

Fotosyntesa

Fotosyntesa lea biokemiijalaš proseassa mas čuovgaenergiija nuppástuvvo kemiijalaš energiijii. Sátni boahtá greikalaš photos sánis, mii mearkkaša "čuovga", ja synthesis , mii mearkkaša "bidjat oktii". Karbondioksiida ja čáhci nuppástuvvo sohkarin ja oksygenan čuovgaenergiija bokte.
Beaivváš báitá šaddui mas leat ruohttasat eatnamis. Illustrašuvdna.
Govva: Thomas Bedin / CC BY-NC-SA 4.0

Čuovgaenergiijas kemiijalaš energiijii

Mikroskohpagovva lastaseallain main leat ollu kloroplásttat seallaseainni guora.
Šaddoseallat kloroplásttaiguin. Govva: Science Photo Library, NTB / CC BY-NC 4.0

Fotosyntesas karbondioksiida (CO2) ja čáhci (H2O) nuppástuvvot glukosii (viidnemuorjesohkar) (C6H12O6) ja oksygenii (O2) beaivečuovgga energiija vehkiin.

Fotosyntesa čatnat dábálaččat oktii ruonas šattuiguin ja debbuiguin, muhto gávdnojit maid muhtin baktearat mat sáhttet doaimmahit fotosyntesa. Sivas go energiija mii doaimmaha fotosyntesa boahtá beaivvážis, de sáhttá dadjat: Buot energiija mii šattuide lea vurkejuvvon boahtá Beaivvážis, ja lea dalle ođasmahtti energiija.

Mii leat sorjavaččat šattuid energiijas ja oksygenas

Kloroplástta modealla mas leat grana gubat. Illustrašuvdna.
Kloroplásta (modealla), gos fotosyntesa dáhpáhuvvá. Čuovgaenergiija darvehuvvo "tallearkagubaide" maid gohčodit granum. Govva: Science Photo Library, NTB / CC BY-NC 4.0

Fotosyntesa dáhpáhuvvá šaddoseallaid siste erenoamáš orgáneallain maid gohčodat kloroplástan. Leat dát orgáneallat mat addet ruoná ivnni šaddomateriálii. Organismmat mat sáhttet ráhkadit iežaset energiijarikkes ovttastusaid, gohčoduvvot autotrofa orgánisman.

Eallit, olbmot, guobbarat ja eará organismmat mat eai doaimmat fotosyntesa, leat sorjavaččat energiijarikkes ovttastusaide maid šattut ráhkadit fotosyntesas. Vaikko mii borrat dušše bierggu, lea bierggu energiija boahtán šattuin. Orgánismmat mat bákkus fertejit earáin oažžut energiija, gohčoduvvojit heterotrofa orgánisman.

Guoskevaš sisdoallu

Fágaávdnasat
Seallavuoigŋan ja energiijavurken

Seallavuoigŋan leat kemiijalaš reakšuvnnat mat dáhpáhuvvet seallain, ja mat luvvejit energiija biebmoávdnasiin. Boaldin lea eará sátni seallavuoigŋamii.