Njuike sisdollui
Fágaartihkal

Ioniserejeaddji suonjardeami váikkuhusat dearvvašvuhtii

Ioniserejeaddji suonjardeami váikkuhus dearvvašvuhtii vuolgá ollu das man stuora dosa vuostáiváldit. Dábálaččat vuostáiváldá min gorut moadde mSv jahkái. Dat ii atte mearkkašahtti dearvvašvuođaváikkuhusaid. Dárbbašuvvojit mihá stuorát dosat jus galgá leat mearkkašahtti! Muitte ahte 1 mSv = 0,001 Sv. Dat eai atte čujuhuvvon dearvvašvuođaváikkuhusaid. Vai dat dáhpáhuvvá, de dárbbašuvvojit ollu stuorát annosat! Muitte dan ahte 1 mSv = 0,001 SV.

Mo sáhttá ioniserejeaddji suonjardeapmi váikkuhit dearvvašvuhtii?

Gráfa čajeha mo ioniserejeaddji suonjardeami iešguđet hivvodagat vahágahttejit olbmo goruda. Illustrašuvdna.
Ioniserejeaddji suonjardeapmi ja vahágat olbmo gorudii. Lineára gráfa lea álkidahttin, go leat individuála erohusat ja veaháš eahpesihkarvuohta čadnon eksponerema čuozahussii. Govva: Science Photo Library / CC BY-NC 4.0

Jus olbmo gorut vuostáiváldá suonjardandosa mii lea eambbo go 3 Sv, de oažžu fáhkkatlaš suonjardandávdda mi vahágahttá dahje billista máŋga iešguđetlágan sealla. Dát mielddisbukta earret eará gákkaheami, luhčadávdda ja infekšuvnnaid.

Jus suonjardandosa lea 3 gitta 4 Sv, de ceavzá sulli bealli, muhto jus lea badjel 6 Sv, de jápmet buohkat.

Eatnasat cevzet fáhkkatlaš áigodaga jus suonjardandosa lea vuollel 2 Sv. Muhto lea jahkeháhtti ahte ožžot vahágiid maŋŋil, erenoamážiid iešguđetlágan borasdávddaid.

Vuollegis dosat addet vahágiid maŋit áigge vuosttažettiin dego borasdávdan. Borasdávdda sorta vuolgá das guđet orgánat leat vuostáiváldán suonjardeami.

Lihkus divvu gorut eanas vahágiid go suonjardeamis lea vuollegis dássi. Dutkanbirrásiin digaštallet sáhttet go dosat dihto árvvu vuollelis baicca suddjet borasdávdda vuostá!

Muitte ahte buot organismmat mat ellet otná beaivvi leat evolušuvnna čađa vuogáiduvvon dihto duogášsuonjardeami hivvodahkii.