Mo váikkuha ioniserejeaddji suonjardeapmi min dearvvašvuhtii?

Dat golbma deháleamos fáktora main lea mearkkašupmi suonjardeami čuozahussii leat:

• man ollu energiija suonjardeamis lea
• mo energiija addo seallaide
• guđet seallat, orgánat dahje gorutlahtut suonjarduvvojit

Mo suonjardeapmi čuohcá biologalaš materiálai vuolgá dieđusge das man ollu energiija vuostáiváldo. Dát sturrodat muitala man ollu joule lea juohke kg:s ja das lea ovttadat gray, Gy. Dat lea buiga fysalaš sturrodat mii ii váldde vuhtii máid suonjardeapmi deaivá, ja makkár váikkuhusaid dat addá. Dás ii earut suonjardeami sierra soarttaide ja makkár seallašlájaid dehe osiid gorudis dat váikkuhit. Muhto jus geahččat dihto suonjardansortta ja dihto seallašlája, de lassána vahátlašvuohta energiija hivvodaga mielde.

Nu mo leat oaidnán, de leat iešguđet suonjardansorttain iešguđet čađabeassannávccat. Das lea lagas oktavuohta dainna mo suonjardeami energiija fievrriduvvo. Govvosis vuolábealde oainnát erohusa gammasuonjardeami (gurut bealde) ja alfasuonjardeami (olgeš bealde) čađabeassannávccain.

Alfapartihkkalat lea stuorrát ja beaškkehit buot atomaide ja molekylaide maiguin deaivvadit. Dat buot ioniserejuvvojit, ja mii oažžut sárgá mas buot partihkkalat leat ioniserejuvvon. Gammasuonjardeapmi háddje energiija viidát, ja eai čohkkejuvvo nu ollu ioniserejuvvon partihkkalat.

Gorudis leat buorit mekánismmat divvut smávva vahágiid maid ioniserejuvvon partihkkalat dagahit duoppet dáppe. Muhto jus dáid partihkkaliid konsentrašuvdna lea beare stuoris, de ii nagot gorut divvut vahágiid, ja de dovdojit dearvvašvuođaváikkuhusat. Dan dihte vahágáhtte alfasuonjardeapmi mii beassá goruda sisa, mihá eambbo go seamma dosa gammasuonjardeamis.

Váldin dihte vuhtii ahte iešguđet suonjardansorttat vahágáhttejit iešguđetládje, de leat ásahan sievert (Sv) sturrodaga. Das deattuhit suonjardansorttaid iešguđetládje: Gamma- ja betasuonjardemiin leat deaddu 1, dan botta go alfasuonjardeamis lea deaddu 20. Dat mearkkaša ahte alfasuonjardeapmi vahágahttá 20 geardde eambbo jus beassá goruda sisa.

Gorudis leat ollu iešguđetlágan orgánat ja seallasorttat. Man álkit suonjardeapmi daid vahágahttá rievddada, ja dasa lassin čuhcet vahágat iešguđetládje. Dan dihte vel rehkenastejit doaibmilis dosa, mii muitala man stuora váikkuhus vahágis lea. Dalle deattuhuvvojit orgánat iešguđetládje. Sohkabealrávssáid lea álkimus vahágahttit, ja doppe leat vahágiin stuora váikkuhusat dan bokte go genat (main lea bagadus buot mii galgá huksejuvvot gorudis) sáhttet rievdat. Suonjardeami mii deaivá sohkabealrávssáid deattuhit eanemus go doaibmilis dosa rehkenastejit.

Stáhta suonjardansuodjalusa dieđu mielde vuostáiváldá okta olmmos Norggas gaskamearalaččat sulli 5 mSv (millisivert) jahkái. Dát suonjardeapmi boahtá ollu iešguđet gálduin. Govus čájeha mo dat leat gaskamearalaččat juhkkojuvvon.

Lea dehálaš atnit muittus ahte duogášsuonjardeampi lea oassin min lunddolaš eallinbirrasis, masa mii leat vuogáiduvvon evolušuvnna bokte. Dutkanbirrasis leat máŋggas geat oaivvildit ahte dosat dihto rádjeárvvu vuolábealde suodjalit borasdávdda vuostá.