Váikkuha go ii-ioniserejeaddji suonjardeapmi min dearvvašvuhtii?
Beaivesuotnjarat, IR-suonjardeapmi ja suonjardeapmi mas lea unnit energiija
Muhtin sorttat ii-ioniserejeaddji suonjardeamit vahágahttejit ealli gođđosiid. Sihke infrarukses suonjardeapmi (liekkas) ja oinnolaš čuovga sáhttet boaldit jus lea doarvái alla intensitehta, nu mo dalle go boaldit iežamet muorraommánnii dahje buollit beaivve ovddas. Eará ovdamearka lea suonjardeapmi mikrobárroommánis, mii duldeha biepmu oanehis áiggis.
El-gierdameahttunvuohta?
Muhtimat oaivvildit ahte sii reagerejit go lea oktavuohta jođaskeahtes neahttafierpmadagain, magnehtalaš gittiin, mobiilatelefovnnaiguin ja eará elektralaš apparahtaiguin. Sii definerejit dan el-gierdameahttunvuohtan. Sii dieđihit earret eará liikeváttisvuođaid ja váibbasvuođa birra.
Dieđalaš dutkan ii leat nákcen dokumenteret dahje čilget oktavuođaid gaskkal suonjardeami mas lea vuollegis energiija (vuollegeabbo go mikrobáruin) ja diekkár symptomaid mat váikkuhit min dearvvašvuhtii.
Lea go sudja ballat 5G-neahtas?
Geahččal gávdnat dieđuid 5G-neahta birra iešguđet neahttasiidduin. Geahča gávnnat go vuostálaš dieđuid, ja sirre dieđuid ná: 1) Gáldut maidda luohtát, ja 2) gáldut mat du mielas leat eahpidahtti.
Digaštala klássas, ja vuođuš iežat ákkaid.
Mobiilatelefuvnnaid suonjardeapmi
Dan dihte go mobiltelefuvdna lea nu stuora oassin min árgabeaivvis, de lea ollu dutkan vejolaš oktavuođaid birra gaskkal mobiilatelefuvnna geavaheami ja vuoiŋŋamaččaid borasdávdda.
Muhtin áššedovdijoavkku konklušuvdna lea ahte ii gávdno dieđalaš vuođđu dadjat ahte mobiilatelefuvnnaid ja eará sáttareaidduid geahnohis elektromagnehtalaš giettit vahágahttejit dearvvašvuođa.
Lea smávva eahpesihkarvuohta čadnon alla, guhkit áigge eksponeremii, erenoamážiid jus hupmá guhka ja doallá mobiilla beallji vuostá guovlluin gos lea heitot gokču, go dalle šaddá alit suonjardeapmi. Dan dihte háliidit joatkit dutkamiin, muhto áššedovdit oaivvildit ahte ii leat jahkehahtti ahte guhkit áigge mobiilatelefuvnna geavaheapmi addá dearvvašvuođariskkaid maid eat dovdda odne.
Lommelegen artihkal: Mobiilatelefuvnnaid suonjardeapmi - vahágahttá go dearvvašvuođa?
Allagealddamásttat
Allagealddamásttat dagahit elektromagnehtalaš gittiid main lea vuollegis frekveansa. Ollusat ballet dáid addit negátiiva váikkuhusaid dearvvašvuhtii. Viiddis riikaidgaskkasaš dutkan ii leat dan dokumenteren, earret dan ahte vejolaččat lassána mánáin riska oažžut leukemiija, jus bajásšaddet viesuin allagealddamásttaid guoras.
Lea maiddái čuoččuhuvvon ahte allagealddamásttaid elektromagnehtalaš giettit sáhttet dagahit cuovkaneami ja liituid, deprešuvnna, iešsorbmema, ja "el-gierdameahttunvuođa" (liike- ja čalbmeváttut, oaivebávččas). Muhto ii gávdno dutkan mii dokumentere dán.
Beaivečuovgalámppát ja čuovgaterapiija
Leat ollu positiiva váikkuhusat mat leat čadnon ii-ioniserejeaddji suonjardeapmái. Oinnolaš čuovga lea juoga man mii vásihit čađat, ja man mii buohkat dovdat addá buoret miela!
Čuovgaterapiijas jurddašit vel guhkelii. Go beaivečuovgalámppáid geavahit rievttes áiggis jándoris, de háliidit stimuleret jándorritmma vai doallá deaivasa jándora 24 diimmuin. Dát veahkeha oađđinváttisvuođaid vuostá. Dasa lassin gávdno dutkan mii čájeha ahte das lea buorre ávki deprešuvnna vuostá, ja ollusiidda lea beaivečuovgalámpá buorre veahkkin skábman.
Artihkal forskning.no siiddus: Vilges čuovga mii veahkeha vaikko masa
Beaivečuovga ja D-vitamiidna?
Okta eará dehálaš ja positiiva váikkuhus mii beaivečuovggas lea, lea ahte D-vitamiidna buvttaduvvo go beaivi báitá liike vuostá. D-vitamiinnas lea dokumenterejuvvon oiddolaš váikkuhus dákterikki dáktemássai.
Dutkosat leat maiddái čájehan ahte D-vitamiinnas sáhttet positiiva váikkuhusat ollu eará dávddaide, earret eará váibmo- ja varrasuotnadávddaide, borasdávdii ja diabetesii, muhto dán áššis leat dutkiin iešguđetlágan ipmárdusat.
Okta dilemma lea ahte lea UV-B-oassi beaivečuovggas mii fuolaha D-vitamiidna buvttadeami. Leat oainnat seamma suotnjarat mat dagahit liikeborasdávdda.
Smiehta ja digaštala
Oza dieđuid máŋgga gáldus ovtta dahje eambbo fáttáid birra mat leat bajábealde. Gávnnat go vuostálaš dieđuid? Nagodat go sirret gálduid dan mielde man jáhkehahtti dat leat? Vuođuš!
Gáldut
Alexander, J., Brunborg, G., Feychting, M., Forsberg, E. M., Gismervik, S., Haanes, J. V., Hamnerius, Y., Hannevik, M., Heimdal, P. E., Hillert, L., Klæboe, L., Kristensen, P., Moen, B., Oftedal, G., Tynes, T. & Langeland, B. T. (2012). Svake høyfrekvente elektromagnetiske felt – en vurdering av helserisiko og forvaltningspraksis (Rapport 2012:3). Folkehelseinstituttet. https://www.fhi.no/globalassets/2012-3_mobilstraling
Levy, F. E. S. (2020, 21. desember). El-overfølsomhet. I Store medisinske leksikon. https://sml.snl.no/el-overfølsomhet
Kreftforeningen. (u.å.). Stråling fra mobiltelefoner, sendemaster og trådløst nett. Hentet 21. september 2022 fra https://kreftforeningen.no/forebygging/straling-fra-mobiltelefoner-sendemaster-og-tradlost-nett/