Hárjehusbarggut – genat árbejuvvojit ja rivdet
Ráhkat russenskovi vilges ja čáhppes sávzii mas guolgaivdni árbejuvvo kodominánta árbbi bokte. Vállje ovdamearkka dihte V ja Č symbolan allelaid ovddas. Ráhkat loahpas bajilgova mii čájeha jahkkehahttivuođa mo boahtte buolvva fenotiipaid ja genotiipaid juohku šaddá.
Ráhkat russenskovi mii čájeha intermediára árbbi rukses ja vilges hearvaledjonnjálbme-rásiin. Ráhkat loahpas bajilgova mii čájeha jahkkehahttivuođa mo boahtte buolvva fenotiipaid ja genotiipaid juohku šaddá.
Nagodat go sohkamuora bokte gávnnahit lea go iešvuohta (ruoksat) dominánta, resessiiva ja/dahje sohkabeallái čadnon árbi? Vuođuš iežat čuoččuhusa.
Sohkabeallái čadnon árbi: Ráhkat russenskovi gaskkal dáid:
- nisson geas lea váilevaš ivdneoaidnu () ja dievdu geas lea dábálaš ivdneoaidnu (
)X F Y - dievdu geas lea váilevaš ivdneoaidnu (
) ja nisson (X f Y ) gii guoddá váilevaš ivdneoainnu genaX F X f
- nisson geas lea váilevaš ivdneoaidnu () ja dievdu geas lea dábálaš ivdneoaidnu (
Govas oainnát ahte okta njealljii mánás lea árben muhtin dávdda. Alit ivdni čájeha dávdda. Gávnnahat go lea go dávda sohkabeallái čadnon dahje ii, ja lea go dominánta vai resessiiva? Vuođuš iežat vástádusa!
- Árbi ja biras: Vállje muhtin iešvuođa ja smiehta mo don doaivvut árbi ja biras váikkuhit dán iešvuhtii. Digaštala earáiguin ja reflektere nuppiid ákkaid birra.
- Mo biras sáhttá váikkuhit genailbmama rievdamiidda? Mii dáhpáhuvvá genaiguin? Buvtte moadde ovdamearkka birasfáktoriin mat sáhttet jáddadit muhtun genaid ja aktiveret earáid.
- Mutašuvnnat
- Ráhkat bajilgova (listtu) mas leat mutašuvnnaid iešguđet kategoriijat. Sirre daid dan mielde mii lea dáhpáhuvvan DNA:s (genat ja kromosomat).
- Vállje dovddus iešvuođa dahje dávdda mii boahtá mutašuvnnas. Geahččal gávnnahit mii lea genehtalaš sivvan, ja máid mutašuvnnat mearkkašit individii.