Sohkabeallái čadnon resessiiva árbi
Sohkabeallái čadnon árbbolaš dávddain lea dávddadoalvu genavariánta X-kromosomas. Leat measta álo dušše dievddut geat fáhtehallet, dannego sis lea dušše okta X-kromosoma, go fas nissonat geain lea genavariánta leat dearvvaš árbbolašvuođaguoddit danne go sis leat guokte X-kromosoma ja hui hárve seamma dávdagena goappešagain. Jáhkehahttivuohta ahte nisu guhte guoddá árbbi oažžu bártni mas lea X-čadnon dávda dahje nieidda guhte lea guoddi, lea goappešat oktavuođain 25 proseantta juohke áhpehisvuođas.[1]
Ivdneoaidnu
Gena mii kode ivdneoainnu, gávdno guovtti variánttas (allelas): F ivdneoainnu ovddas ja f váilevaš/heajos ivdneoainnu ovddas, ja dat gávdnojit dušše X-kromosomas. Allela F dábálaš ivdneoainnu ovddas lea dominánta, ja allela f heajos ivdneoainnu ovddas lea resessiiva.
Sivas go nissoniin leat guokte X-kromosoma, de fertejit árbet guokte máŋgosa resessiiva allelas jus galget oažžut váilevaš ivdneoainnu (ff), nappo sihke eatnis ja áhčis. Nissoniin geain lea okta resessiva ja okta dominánta allela (Ff), lea dábálaš ivdneoaidnu, muhto leat aŋkke guoddit ja sáhttet oažžut bártniid geain lea heajos ivdneoaidnu.
Dievdduin lea dušše okta X-kromosoma ja dárbbahit dušše ovtta resessiva allela (f) ovdalgo šaddá heajos ivdneoaidnu. Danne leat ge eanas dievddut geain lea heajos ivdneoaidnu.
Vardindávda
Vardindávda (hemofiliija) lea eará ovdamearka sohkabeallái čadnon resessiva árbái. Dat gávdnui Eurohpa gonagaslaččaid gaskkas ja bođii sin gaskii dronnet Victoria bokte. Dávda hehtte vara návcca giellut. Dievddut geain hemofiliija lea ožžot dearvvaš bártniid, muhto nieiddat šaddet dávdda genaguoddit ja sáhttet oažžut bártniid geain lea dávda. Hemofiliija sáhttá dihttot máŋga duođalašvuođa dásis: láivi, moderáhta ja duođalaš. Eatnašiin lea láivves hámis, iige dávda rievdda eallima čađa. Loga eanet vardindávdda (hemofiliija)birra čuovvovaš girjjis: Store medisinske leksikon.
Sohkabeallái čadnon dominánta árbi
Go áhčči lea guoddi muhtin dominánta genas iežas X-kromosomas, bohtet buot su nieiddat, muhto ii oktage su bártniin árbet dan iešvuođa, go bártnit ožžot dušše Y-kromosoma áhčis.
Go dominánta gena lea juoppá eatni X-kromosomain, bohtet sihke bártniin ja nieiddain leat 50% vejolašvuohta árbet dan iešvuođa.
Gávdnojit ollu resessiiva dávddat mat leat čadnon X-kromosomii, muhto eai leat galle dominánta. Dovdoseamos lea D-vitamiidnaimmuvdna rakihtta (eŋgelas dávda), gos ii leat ávki D-vitamiinnas.
X ja Y
X-kromosoma lea measta golmma geardde stuorát go Y-kromosoma. Das leat genat mat stivrejit ollu eanet iešvuođaid go dat mat leat dahkat sohkabeliin. X-kromosoma sisttisdoallá birrasit 2000 gena, mii rievtti mielde lea unnán kromosoma sturrodaga ektui.
Mutašuvnnat X-kromosomas mielddisbuktet muhtin resessiiva dávddaid mat dávjjibu ihtet dievdduide danne go sis lea dušše okta X-kromosoma.
Y-kromosoma dahká dušše 0,9 proseantta DNA-mearis dievdduin ja leat dássážii gávdnan das 86 gena. Genat kodejit dušše sullii 20 proteiinna, ja eatnašiin lea šattolašvuođa ja siepmaniid ovdánemiin dahkámuš.
Y-kromosoma sisttisdoallá gena man gohčodat SRY (sexdetermining region on Y), mii luvve bálluid ovdánahttima ja dasto lea sohkabeali mearrideaddjin. SRY haga ovdána indiviida nissona guvlui. Eai leat vuos kártejuvvon erenoamáš iešvuođat mat leat čadnon genaide Y-kromosomas, earret dat mat gusket sohkabeallái. Leat aŋkke muhtimat geait oaivvildit ahte guolga bealjit leat čadnon y-kromosoma árbbálašvuhtii. Loga eanet Y-kromosoma birra čuovvovaš girjjis: Store medisinske leksikon.
Guoskevaš sisdoallu
Neahttasiidu čuovvuvaččas frambu.no
Neahttasiidu čuovvuvaččas sml.snl.no