Mii mearrida movt mii šaddat?
Mis leat lohkameahttun iešvuođat, sihke oinnolaš ja oaidnemeahttun, mat lea mielde mearrideame movt mii leat. Dat lea boađus sihke árbbis ja birrasis. Min iešvuođat leat unnit eanet genehtalaččat mearriduvvon, muhto birrasa bokte váikkuhuvvon.
Fáktádieđut min DNA birra
- Vuollel 2 proseantta min DNA:s leat genat mat kodejit proteiinnaid.
- Reasta DNA birra diehtit unnán, muhto 98 proseantta humána genomas lea ii-kodejeaddji DNA (maiddái gohčoduvvon ruska-DNA:n). Funkšuvnnat maid dovdat dain osiin, leat e.e.:
- sekveanssat, mat dárkkistit genaid transkripšuvnna
- intronat, mat leat eai-kodejeaddji sekšuvnnat genas, ja mat jávkaduvvot ovdalgo gárvves mRNA lea gárvvistuvvon
- transposonat, mat leat muhtin lágan lihkadeaddji elemeanttat
- telomerat, mat leat geardduheaddji kodat kromosomaid geažis, mat suddjejit DNA-árppu gollamis, ja mat otnot dađi boarráseabbon mii šaddat
- 98 proseantta min DNA:s lea seammalágán go sjimpánssa DNA, muhto olbmos leat ollu eanet máŋgosat muhtin ráje genain, earret eará genain mat stivrejit vuoiŋŋamačča doaimmaid.
Árbi vai biras?
Muhtin hárvenaš sárgosat mis, nu mo čalbmeivdni, orro dego dušše genaid bokte mearriduvvon, muhto dat ii leat áibbas riekta, vaikko árbbálašvuohta dieđusge lea stuoris. Čalbmeivdni lea mearriduvvon máŋga genabára bokte, ja birasfaktorat váikkuhit guđet genat leat aktiivvat. Ovdamearkan sáhttá oažžut alit-ruoná čalmmiid vaikko árbbi bokte livččii galgan ruškadat. Dasa sáhttá leat sivvan ahte pigmeantaovdánahttin ii leat johtui boahtán, ja dasa sáhttá biras váikkuhan.
Gávdnojit maid muhtin dávdagenat mat dahket ahte buohkat geat gena guddet, buohccájit, muhto biras sáhttá váikkuhit goas dávda bohciida, ja man duođalažžan dávda šaddá.
Ollu áššiin lea birrasis dehálaš rolla. Dat mearkkaša ahte árbbálašvuohta lea unni. Ovdamearkan dasa lea ahte suopman dahje dat giella maid humat, dasa váikkuhit olbmot birrasis mas bajásšattat, ja du jietna ges lea hábmejuvvon sihke árbbi ja birrasa bokte.
Dat guokte sáhpána govas leat klonat - nappo genehtalaččat ideanttalaš sáhpána - muhto sturrodaga ja ivnni dáfus leaba áibbas goabbatlágánat. Sihke láhtten, borramuš ja eará birasfaktorat leat modifiseren genadovddaheami nu ahte iešguđetlágán genat leat aktiivvat. Dan guoktás lea nappo áibbas goabbatlágan fenotyhpa vaikko lea ideanttalaš genotyhpa.
Mii leat buvtta árbbis ja birrasis. Buot min gálggat ja iešvuođat oktii gártadit min fenotyhpa - eará sániigun daddjon «movt mii leat».
Eallinvuohki ja dearvvašvuohta
Vaibmo- ja suotnadávddaid, diabetesa (sohkárdávdda) ja eará dávddaid dutkamat álbmotjoavkkuid gaskkas mat molsot birrasa ja eallinvuogi, lea buktán ođđa máhtolašvuođa árbbi ja birrasa mearkkašumis.
Loga diabetesa birra čuovvovaš siiddus: snl.no
Muhtin álbmotjoavkkut ožžot diabetesa logi jagi árat ja logi geardde dávjjit
Guorahallamat leat čájehan ahte diabetes 2 (sohkardávda 2) gávdno 6,4 proseantta dievdduin etnalaš dáččaid gaskkas ja 2,7 proseantta nissoniid gaskkas. Ii-oarjemáilmmi sisafárrejeddjiid gaskkas gávdno dávda eambbosiin, ja eanemusat norgga-pakistánalaš albmoga gaskkas, gos 20,0 proseantta dievdduin ja 26,4 proseantta nissoniin lea diabetes. Asia álbmogis geat Norgii leat fárren, čájehuvvo ollusiin leat sihke dávjjit diabetes ja árra váibmo- ja suotnadávddat, ja sin gaskkas ožžot diabetesa logi jagi ovdal go etnalaš dáččat. (Backer-Owe, 2020)
Máŋga faktora
Diabetes tiipa-2 lea dávda masa eallinvuohki váikkuha. Mii oaidnit earret eará ahte diabetes lassána go olbmot Lulli-Asias fárrejit gilibáikkiin stuorit gávpogiidda ruovtturiikkas, dahje Oarjemáilbmái. Dat čujuha dan guvlui ahte eallinvuohki váikkuha. Go unnit lihkadit ja rievdadit biebmodollui mas lea eanet buoidi ja sohkar, de dat dagaha ahte lossot, ja riska fáhtehallat diabetesii badjána.
Genat, ja erenoamážit birrasa váikkuhus genaide, lea dán oktavuođas dehálaš. Jus lea váilevaš biebman ogi dásis ja maŋŋel lea ollu borramuš olamuttus, sáhttá maid šaddat stuorát várra ovdánahttit diabetesa. Vuosttažettiin rievdá dat guđet genat leat alde dahje jáddaduvvon árrat eallimis.
Du válljejumit - eallinvuohki váikkuha genaide
It vállje ieš iežat genaid, muhto sáhtát buoremuddui stivret iežat birrasa. Mii olbmot šaddat čađa gaskka válljet áššiid mat váikkuhit min eallinvuohkái ja birrasii. Jus dakkár gii soffás liiko veallát hárjahallagoahtá, rivdet genat mat leat aktiivvat. Dat sáhttá positiivalaččat váikkuhit earái go dušše sávrivuhtii ja givrodahkii. Nu sáhttet birasfaktorat váikkuhit mo genat adnojuvvojjit.
Filbmačilgejupmi
Mii čuovvut guovttii bártni eallingearddi dan rájes go leaba guokte jagi dassái go leaba 86 jahkásačča. Nubbi vállje dearvvašlaš molssaeavttuid, dearvvašlaš borramusa ja lea lihkadeaddji olmmoš. Nubbi ges borrá dearvvašmeahttun borramuša, ii lihkat bearehaga ja borgguha. Loahpas beassat oaidnit ahte vuosttaš olbmás lea aktiivvalaš boarisvuohta ja nubbi ges dárbbaha divššu.
Gáldu
Backer-Owe, B. (2020). Diabetes blant innvandrere. Hentet fra https://www.altomdinhelse.no/diabetes/diabetes-blant-innvandrere/.
Guoskevaš sisdoallu
Neahttasiidu čuovvuvaččas videnskab.dk