Russehus ja árbi – Python-programmeren

Go ođđa indiviiddat šaddet, de dat šaddet dieđuid vuođul mat gávdnojit árbenávdnasis. Muhtin šattut lassánit sahkukeahttát ja fievrridit buot su árbenávdnasa njuolga boahtte bulvii. Maŋisboahttit ("mánát") šaddet de juste seammalágánat go dat okta váhnen.

Eanas eallit ja šattut geavahit sahkkehuslassáneami. Dalle sahtedohko genat eatnis seahkánit sahtedohko genain áhčis. Dainna lágiin eai šatta mánát juste nu mo eadni dahje áhčči, muhto sudno seaguhussan. Sahkkehuslassáneami ovdamunni lea ahte šaddá mihá stuorát genehtalaš variašuvdna go sahkukeahtes (klonen/vegetatiitva/ovttasohkabeal) lassáneami bokte.

Šlája seailumii lea genehtalaš variašuvdna dehálaš. Dalle lea stuorát liiba ahte muhtin indiviiddain leat iešvuođat mat dahket ahte girdet ja cevzet dan hástalusa man šládja vásiha (dávda, birasrievdan, gilvu eará šlájaiguin jna.).

Go mii dál ráhkadit programmáid govvidan dihte mo sahkkehuslassáneapmi doaibmá, de fertet muitit čuovvovačča:

• Dominánta genat mearridit maŋisboahtti iešvuođa(fenotyhpa).
• Maŋisboahtti oažžu álo seamma ollu árbenávdnasa goappaš váhnemiin. Go mánná sulastahttá eambbo nuppi váhnema, de dat mearkkaša ahte dan váhnema genat leat dominánttat sárgosiid hárrái mat mearridit makkár lea olggosoaidnit.
• Maŋisboahttit árbejit genaid BUOT iešvuođaide sihke eatnis ja áhčis (sohkabeal-kromosomain lea smávva spiehkastat dás). Oažžu go mánná áhči vai eatni iešvuođa vuolgá das goappá gena lea dominánta, ja goappá gena lea resessiiva (ii-mearrideaddji) dán genabáras.
• Soames háviid lea goappaš genat dihto iešvuhtii dominánttat, ja maŋisboahtti oažžu seaguhusiešvuođa mii ii sulastahttá goappáge váhnema, muhto lea variánta daid gaskkas.
• Lea maid vejolaš ahte mánná oažžu iešvuođaid mat leat áibbas earalágánat go váhnemiin. Dát sáhttá boahtit das go váhnemat guoddiba resessiiva gena, ja mánná oažžu dán gena goappaš váhnemiin.

Vuosttaš prográmma man mii ráhkadit, lea eaŋkilis prográmma mii gávnnaha maid genakombinašuvnnaid (genotyhpaid) mánná sáhttá oažžut dihto iešvuođa ovddas. Mii geavahit vuoktaivnni ovdamearkan. Sevdnjes vuovttat leat dominánta ja dan čállit stuora bustávain (V). Ii leat dehálaš man bustáva mii geavahit, muhto lea vuogas válljet dakkára mii dadjá juoidá dan iešvuođa birra man mii guorahallat; danne válljet V vuovttaid ovddas. Čuvges vuovttat leat resessiiva ja ožžot bustáva v.

Fuomáš ahte mii álkidahttit dás, go duohtavuođas leat máŋga genabára mat leat mielde mearrideamen vuoktaivnni.

Oinnolaš iešvuođat – fenotyhpat

Prográmma bajábealde addá midjiide juste seamma dieđuid go russehus-skovvi. Jus mii háliidit diehtit maid fenotyhpaid (oinnolaš iešvuođaid) mánát sáhttet oažžut, de sáhttit muddet prográmma veaháš.

Mearkkašumit prográmmii bajábealde

• Mii ráhkadit goappaš vejolašvuođaid ja bidjat 0 álgoárvun, dasto mannat guđege russehusa čađa ja geahččat fenotyhpa.
• Danne go resessiiva iešvuohta boahtá oidnosii dušše jus goappaš genat iešvuhtii leat resessiivat, de mii eat dárbbaš eará go dárkkistit addá go russehus guokte resessiiva gena dahje ii.

Álkit ja čavgadeabbo koda

Orro veaháš dárbbašmeahttun lossat bidjat sisa ovtta ja ovtta váhnema genain. Mii sáhttit eambbo ipmirdahttin dahkat dan bokte go diktit prográmma "ipmirdit" ahte genotyhpa man čálát, sisttisdoallá guokte gena. Mii sáhttit maid čavget koda, vai eat dárbbaš nu ollu if/else-cealkagiid mat leat measta seammaláganat.

Mii leat geavahan indeaksaid prográmma bajábealde viežžan dihte dahje bidjan dihte objeavttaid čohkkejuvvon sajis (váhnemiid genotyhpat ovtta sánis, ja vejolaš russehusat listtus). Go Python indeksere objeavttaid ovtta sánis (bustávat) dahje objeavttaid ovtta listtus, de vuosttaš objeakta sánis/listtus oažžu indeaksa 0.

Fuomáš maid ahte mii fertet geavahit range(len(Russehusat)) oažžut Pythona ipmirdit ahte lea indeaksa-árvu man háliidit, vai mii beassat listtu čađa mannat álggus lohppii ja oaidnit lea go guhtehe "vv" vai ii.

Lea dehálaš muitit ahte dat máid gávdnat, lea jahkehahttivuohta dasa maid iešvuođaid mánát ožžot. Juohke ođđa mánás man váhnemat ožžot, lea juste seamma jahkehahttivuohta daidda seamma fenotyhpaide. Eará sániiguin: Jus dan viđa vuosttaš mánás leat sevdnjes vuovttat, de dat ii rievdat jahkehahttivuođa dan guđat mánás oažžut sevdnjes dahje čuvges vuovttaid. Jus leat hui ollu mánát mánnájoavkkus, de fenotyhpa juohkása sulli nu mo min jahkehahhtivuođakalkuláhtor dadjá.

Dán mii sáhttit illustreret prográmma bokte mii "ráhkada" ollu mánáid dáidda váhnemiidda:

Geavat ovdamearkkaid bajábealde ja geahččal rievdadit daid vai barget seamma muhtin eará iešvuođa ovddas.

Hástalussan sáhttá leat ráhkadit prográmma iešvuhtii mas leat eambbo go guokte gena-sortta, ovdamearkka dihte leat varrajoavkkut A ja B dominánttat, dan botta go 0 lea resessiiva.