Njuike sisdollui
Fágaartihkal

Ekologiija ja ekovuogádagat

Ekologiija lea oahppa ovttasdoaibmama birra ealli organismmaid ja birrasa gaskkas gos dat ellet. Luonddus leat sihke ealli ja eai ealli oasit.

Ealli ja eai-ealli

Ealli oasit gohčoduvvojit biohtalaš faktoran ja leat buot ealli organismmat nugo šattut ja eallit. Eai-ealli oasit gohčoduvvojit abiohtalaš faktoran ja leat ovdamearkka dihte temperatuvra, dálkkádat ja čáhci. Dát leat biras mas šláját ellet.

Ekologiijas mii guorahallat mo organismmat váikkuhit nuppit nuppiide, biohtalaš birrasa, ja mo organismmat váikkuhit ja váikkuhuvvojit eai-ealli, abiohtalaš birrasis mas ellet.

Ealli faktorat

Mii dávjá juohkit ekovuogádaga organismmaid joavkkuide dan mielde mo sii háhket biepmu.

Buvttadeaddjit

Šattuin leat seallat main lea klorofylla mii dagaha vejolažžan doaimmahit fotosyntesa. Dat mearkkaša ahte seallat sáhttet beaivváža vehkiin čázis ja karbondioksiiddas hukset glukosa (viidnemuorjesohkkara) ja eará energiijarikkes orgánalaš molekylaid. Fotosyntesa bokte maid ráhkaduvvo oksygenagássa. 

Sivas go nákcejit čatnat beaivvis energiija ja vurket dan energiijarikkes kemiijalaš molekylaide maid earát sáhttet ávkkástallat, gohčodat mii šattuid luonddu buvttadeaddjin. 

Golaheaddjit

Ii oktage ealli sáhte beaivváža energiija ávkin atnit háhkat ealádaga ja energiija seamma láhkái go šattut. Eallit leat sorjavaččat ávkkástallat orgánalaš molekylaid maid šattut leat huksen. Danne gohčodat ealliid golaheaddjin dahje konsumeantan. 

Muhtin eallišláját ávkkástallet šattuid njuolga ja gohčoduvvojit dakko bokte primára golaheaddjin dahje golaheaddjit vuosttaš ortnegis. Eará eallišláját leat biergoborrit mat háhket ealádaga go borret elliid mat borret šattuid. Dat gohčoduvvojit sekundára golaheaddjin.

Dáinna lágiin ealádat sáhttá mannat guhkes ráiddu golaheddjiid bokte, vuosttaš, nuppi ja goalmmát ortnegis ja nu viidáset.

Mollejeaddjit

Mollejeaddjin gohčodat daid organismmaid mat ávkkástallet loahppa energiija mii gávdno orgánalaš ávdnasis elliin ja šattuin. 

Dávjá adnojit smávvadivrrit dego máđut, ráhtogoppát j.e mollejeaddjin, danne go loktet jápmán elliid- ja šaddoloahpaiguin, muhto rievttes loahppamollejeaddjit leat iešguđetlágan mikroorganismmat dego baktearat ja guopparorganismmat. Daid maŋis báhcet dušše energiijaguoros ávdnasat dego karbondiksiida, čáhci, ammoniáhkka ja eará eahpeorgánalaš ovttastusat.

Mii juohkit luonddu iešguđetlágan ekovuogádagaide

Ekovuogádat lea luonddutiipa mas leat organismmat mat leat vuogáiduvvon dihto luonddubirrasii. Lea nana sorjavašvuohta ja vuorrováikkuheapmi gaskal iešguđetlágan organismmaid ja gaskal organismmaid ja birrasa seamma ekovuogádaga siskkobealde.

Iešguđetlágan ekovuogádagaid gaskkas leat unnit čatnašumit organismmaid gaskkas. Ekovuogádat lea luonddutiipa man mihtilmasvuohta leat dihto organismmat ja birasdilit.

Iešguđetlágan ekovuogádat buktet valljivuođa

Ovdamearkkat iešguđetlágan ekovuogádagaide sáhttet leat jávri, jeaggi, vuovdi, várri ja fiervá. Juohkeovtta dáin sáhttit juohkit bienalaččat, ovdamearkka dihte goahccevuovdin ja lastavuovdin. Dat sáhttet maid juhkkojuvvot eanet tiipaide ovdamearkka dihte birasdiliid ektui, dego mat dálkkádaga, eatnama ealátdilálašvuođa ja čázi olaheami ektui. Nie oažžut ollu iešguđetlágan ekovuogádagaid mat addet vuođu rikkes luondduvalljivuhtii.

Bargobihttát

Abiohtalaš vai biohtalaš?

Leat go faktorat abiohtalaččat vai biohtalaččat? Rohtte kategoriijai mii heive buoremusat.

Dehálaš doahpagat

Gáldut

Lee, A. M. (2019, 10. mai). Predasjon. I Store norske leksikon. https://snl.no/predasjon