Tjaelieh åenehks-vaestiedassem

Tjaaleldh eksamenen, saemien voestesgïeline jåa3, leah göökte boelhkh åenehks jïh guktie vaestiedasse. Voestes boelhkesne edtjh åenehks-vaestiedassem tjaeledh. Datne åadtjoeh jeenjemes 250 baakoeh tjaeledh.

Aajkoe laavenjassine datne edtjh dov maahtoem akten aamhtesen bïjre vuesiehtidh saemiengïelen faagesne. Datne edtjh aaj vuesiehtidh datne buektehth dov maahtoem nuhtjedh akten jallh gellie teeksti bïjre jïh maahtah åenehks jïh tjïelkes tjaalegem tjaeledh hijven struktuvrine. Lissine edtjh vuesiehtidh maahtah faage-jiehtegh nuhtjedh, jïh tjïelkes jïh åenehks raajesh tjaeledh.

Maahtah ussjedidh åenehks tjaalegem tjaeledh lea aelhkie, men tjoerh sjïere krïevemh ussjedidh gosse tjaalah. Tjoerh eensi struktuvrem utnedh jïh gïeleldh tjiehpiesvoetem vuesiehtidh.

Voestegh tjoerh laavenjassem eensilaakan lohkedh. Aellieh tjaelieh ajve maam daajrah aamhtesen bïjre. Vïhtesjh vihkeles baakoeh laavenjassesne. Datne maahtah daejtie nuhtjedh mænngan gosse goerehteminie mejtie datne ellies laavenjassem vaestiedamme.

Tjaelieh åenehks notaatem fakta-bïevnesigujmie maam daarpesjh gosse aalkah vaestiedassem tjaeledh. Veeljh jeenjemes golme viehkie-vierhtieh mejtie sïjhth nuhtjedh. Tjaelieh sæjroem jallh url-adressem guktie datne aelhkieslaakan bïevnesh gaavnh maam daarpesjh.

Dan mænngan datne tjoerh lissie-tjaalegh eensilaakan lohkedh. Hijven dam göökten aejkien darjodh. Maahtah maam akt orre mubpien aejkien aajhtsedh.

Jis laavenjasse datnem birrie edtjh göökte tjaalegh viertiestidh, dellie tjoerh ohtsedidh mij lea seammalaakan jïh joekehtslaakan. Tjaalegh seamma jallh joehkehts perspektijvh, vuajnoeh, viehkie-dïrregh jallh soptsestimmie-vuekieh utnieh? Gosse tjaalegem lohkh, maahtah åenehks tsiehkiebaakoe-læstoem tjaeledh mïsse maahtah vuejnedh mearan tjaelieminie.

Naemhtie hijven struktuvrem darjoeh

Gosse edtjh tjaalegem bigkedh, maahtah vïjhteboelhke-vuekiem nuhtjedh. Vuartesjh sæjroem: Vïjhte-boelhken vuekie

Aalkosne datne teemam åehpiedahtah man bïjre edtjh tjaeledh, jïh tjaalegidie mejtie edtjh analyseradidh jallh lahtestidh. Aellieh vielie enn 50 baakoeh aalkosne tjaelieh.

Åejvie-boelhkesne edtjh vuesiehtidh maam datne teeman bïjre daajrah, jïh buektehth nuhtjedh dam maam maahtah, jeatjah tjaaleginie ektine. Maahtah åejvie-boelhkem juekedh göökte jallh golme biehkide. Fïerhtene boelhketjisnie sjïere momeenten bïjre tjaalah, jïh fïerhte boelhketje edtja medtie 50 – 70 baakoeh utnedh.

Daelie medtie 50 baakoeh aajmene galhkuvasse. Galhkuvisnie konklusjovnem tjaalah. Viertesth konklusjovnem dov tsiehkie-baakoejgujmie. Datne ellies laavenjassem vaestiedamme?

Ih ennje riejries. Datne bijjie-tjaalegem aaj daarpesjh. Aellieh laavenjasse-teekstem nuhtjh bijjie-tjaaleginie, men gaavnh åenehks jïh sjïehteles bijjie-tjaalegem mij dov tjaalegasse hijvenlaakan sjeahta.

Vuesehth dov faagemaahtoe

Åenehks tjaalegisnie datne edtjh vaenie baakoejgujmie vuesiehtidh datne jarnges teemam damth faage-lidteratuvresne. Vihkeles ih gaajhkem tjaelieh maam daajrah, men gïengeles-daajroem vuesehth man mietie laavenjasse gihtjie.

Datne aaj dov faage-maahtoem hijvenlaakan vuesehth jis faage-jiehtegh sjïehteles jïh ussjedihks vuekine nuhtjh.

Vuesehth datne maahtah faage-maahtoem nuhtjedh

Eksamene-laavenjasse gellien aejkien akten jallh gellien tjaalegidie vuesehte faage-aamhtesen bïjre. Mujhtieh datne edtjh dov faage-maahtoem nuhtjedh mearan tjaelieminie jïh toelhkesteminie. Vuesehth aaj guktie viehkie-vierhtieh tjaalegem tsevtsieh.

Tjaelieh sjïehteles jïh faalegels gïeline

Åenehks tjaeleme lea faageles aamhtese-tjaalege. Nuhtjh faage-gïelem. Ohtsedh åenehks jïh tjïelke baakoeh jïh voejhkelh orre jiehtegh gaavnedh. Aellieh dejtie seamma jiehtegidie gellien aejkien nuhtjh jïh aellieh fïerhtem raajesem aelkieh seamma baakojne.

Mujhtieh tjaalegem eensilaakan bigkedh jïh tjïelkeslaakan tjaeledh juktie aelhkie datnem guarkedh. Lohkh dov tjaalegem eensilaakan.

Maalle

Dah voestes aejkien datne åeneks-vaestiedassem tjaaleh, maahtah daam maallem nuhtjedh.