Guhkies-vaestiedasse

Aajkoe guhkies-laavenjassine datne edtjh:

• vuesiehtidh man væjkele datne leah tjaalegh lohkedh jïh guarkedh.
• vuesiehtidh maam datne sjïere saemien-gïeleldh aamhtesi bïjre maahtah, jïh jis buektehth maahtoem tjaalegistie nuhtjedh mejtie lohkeme.
• vuesiehtidh mah tjiehpiesvoeth åtnah, jis dov tjaalegen hijven struktuvre, hijven tjaalege-ektiedimmie jïh reaktoe-tjaeleme mij lohkijinie govlesadta.

Eksamene-biejjien gosse datne ånnetji aerkies tjahkesjeminie, jïh vïjhte tæjmoeh åtnah. Hijven jis datne åvtelhbodti ussjedamme eksamene-barkoen boelhki bïjre.

1. Åvtetjaeleme-boelhke
2. Aalkoe-boelhke
3. Staeriedimmie-boelhke
4. Galhkuve-boelhke

Åvtetjaeleme-boelhke

• Lohkh gaajhkh laavenjassh jïh veeljh aktem daejstie.

• Lohkh laavenjassem eensi-laakan. Datne tjoerh laavenjassem vaestiedidh. Gihtjh jïjtjemdh:

  • Mah gyhtjelassh laavenjassesne?
  • Naan gyhtjelassh vihkielåbpoe mubpijste?
  • Mah bïevnesh laavenjasse-lahtestimmesne?
    
• Tjaelieh åenehks vaestiedassem fïerhte gyhtjelasside. Darjoeh notaatem maam maahtah viehkine nuhtjedh mearan tjaelieminie.
• Lohkh lissie-tjaalegidie. Gaajhkh guhkies tjaeleme-laavenjassh jïh jeenjemes åenehks tjaeleme-laavenjassijstie lissie-tjaalegh utnieh. Astedallh jïh lohkh dejtie eensi-laakan. Jis laavenjasse jeahta datne edtjh göökte tjaalegh viertiestidh, dellie tjoerh gåabpatjahkide eensilaakan lohkedh. Tjaelieh tsiehkie-baakoeh. Ih buektehth hijven vaestiedassem tjaeledh jis ih lissie-tjaalegidie guarkoeh.

Aalkoe-boelhke

• Mah viehkie-vierhtieh edtjh nuhtjedh? Ussjedh mah viehkie-vierhtieh gååvnesieh. Nuhtjh dejtie mah sjiehtele. Mujhtieh gaaltijh tjaeledh jis datne gærjah jallh jeatjah tjaalegh gaaltijinie nuhtjh.

• Jis datne maam akt åvtetjaeleme-boelhkesne tjeelih dellie dov våarome mejnie maahtah aelkedh barkedh. Mijjieh ovmessie strategijh nuhtjebe gosse tjaelebe. Ussjedh maam dutnjien sjeahta.

  • Ussjedimmie-tjaeleme: Tjaelieh muvhth minuhth, baakoeh, dïejvesh, faaktah jnv. laavenjassen bïjre.
  • Darjoeh tjaeleme-mieriem jallh disposisjovnem mij datnem viehkehte vuejnedh guktie dïhte gaervies teekste sjædta. Tjaeleme-mierie datnem viehkehte bijjie-vuajnoem åadtjodh, man gellie gyhtjelassh jallh dåeriesmoerh edtjh digkiedidh vaestiedassesne.
• Aelkieh aalkoem tjaeledh. Datne tjoerh veeljedh, men maahtah ikth vielie veeljedh. Jis aalkoe nåake sjïdti, maahtah dam orrestehtedh.

Staeriedimmie-boelhke

• Datne tjoerh laejhtehks lohkijinie årrodh. Lohkh jïh gihtjh: teekste hijven bigkeme? Aalkoe jïh galhkuve ïedtjele jïh sjiehtele. Datne gaajhkh bielieh laavenjasseste vaestiedamme?
• Vuartesjh jïh viertesth dov vaestiedassem ulmie-væhtajgujmie eksamene-bïhkedimmesne.

Galhkuve

Nuhtjh tïjjem maam åtnah. Lohkh ikth vielie jis hïnnh, vuartesjh ortografijem jïh grafihken hammoedimmiem. Lohkh eensilaakan maam datne leah tjaaleme. Aellieh lohkh maam vïenhth datne tjaaleme.