Njuike sisdollui
Fágaartihkal

Goerehtimmie-laavenjasse

Stööremes laavenjasse mejnie edtjh barkedh jåa 3. jaepesne lea goerehtimmie-laavenjasse. Skuvlh maehtieh dejnie ovmessie vuekine barkedh. Vihkeles laavenjassine lea prosesse, guktie barkoem tjïrrehtidh. Daesnie raerieh dåeriesmoeri jïh barkoe-vuekiej bïjre jïh guktie laavenjassem bigkedh.

Gosse datne edtjh goerehtimmie-laavenjassem tjaeledh, edtjh dotkedh, dotkijinie barkedh. Voestegh tjoerh goerehtimmie-laavenjassen teemam veeljedh jïh jïjtje dåeriesmoerem tseegkedh.

Goerehtimmie-laavenjassen definisjovne

Goerehtimmie-laavenjasse lea faageles teekste. Mujhtieh gosse laavenjassine barkh:

  • tjïelke dåeriesmoerem gaavnedh
  • voerkes vuekine tjaeledh
  • sjïere faage-dïejvesh våaroeminie utnedh
  • gaaltijh laejhtehkslaakan nuhtjedh guktie gåarede dejtie gaavnedh, datne edtjh digitaale gaaltije-vuesiehtimmiem haalvedh

Gosse datne dotkeminie dellie datne edtjh sekundæære-gaaltijh jallh teorijh gaavnedh dov aamhtesen bïjre guktie datne maahtah gïengielåbpoe aamhtesasse goerehtidh.

Guktie laavenjassem bigkedh

Laavenjassen biehkieh leah åvte-sæjroe, sisvege, goerehtimmie jïh gaaltije-læstoe. Datne edtjh laavenjassem bigkedh sjïere öörnegen mietie.

Åvtebarkoe: dåeriesmoere jïh disposisjovne

Datne maahtah ovmessie aamhtesh veeljedh goerehtidh. Tjiehpies-lidteratuvrijste jallh gïeleldh aamhtesijstie, maahtah dåeriesmoerem gaavnedh.

Tjiehpies-lidteratuvrijste maahtah vuesiehtimmien gaavhtan:

  • sjïere tïjje-boelhkem goerehtidh, vuesiehtimmien gaavhtan göökte tjaelijh viertiestidh
  • sjangerem goerehtidh
  • tjaelijem goerehtidh
  • teemam goerehtidh

Teema jïh dåeriesmoere

  • Voestegh datne teemam nænnosth jïh dan mænngan tjoerh daam gaertjiedidh guktie maahtah laavenjassine gïehtelidh.

Teema

gaertjiedimmie

dåeriesmoere

Saemien lidteratuvre

Dikth åerjael-saemien gïelesne

Viertiestidh: Elle Holm Bullen dikte Mov håhkoe jïh Gustav Kappfjellen dikte Laevie

Disposisjovne

Tjaelieh barkoe-soejkesjem jïh disposisjovnem.

Åvte-sæjroe: dåeriesmoere, nomme, daatoe, jaepie, klaasse, skuvle, bïhkedæjjan nomme

Sisvege: boelhketji tihtelh jïh sæjroej nummerh

  • Aalkoe: voestes boelhketje – dåeriesmoere, tjaelijh jïh tjaalegh
  • Mubpie boelhketje: åenehks gåabpatjahki dikti sisvege
  • Gåalmede boelhketje: dïejvesidie bïhkedidh
  • Njealjede boelhketje: diktem Mov håhkoe analyseradidh
  • Vïjhtede boelhketje: diktem Laevie analyseradidh
  • Govhtede boelhketje: gïeleldh viehkie-dïrregh diktine
  • Tjïjhtjede boelhketje: dah göökte dikth viertiestidh


Galhkuve: Daesnie datne tjaalah maam gaavnih jïjtjedh baakoejgujmie, dåeriesmoeren konklusjovne.