Viehkie-vierhtieh
Taavlesne maahta tsiehkie-baakoeh tjaeliestidh mearan håaleminie. Dïhte aaj dutnjien nuepiem vadta faahketji maam akt hæhtadidh, jïh vuajnoeh goltelæjjijste bæjjese vaeltedh. Men geehth ollh datne tjåadtjoen sjïdth rudtjine goltelæjjaj vööste mearan taavlesne tjaalah. Dellie maahta gïerve sjïdtedh goltelæjjide guarkedh maam jeahtah. Jïh tjaelieh ajve tsiehkie-baakoeh ollh dan guhkiem tjaelieh, dellie goltelæjjah konsentrasjovnem dessieh.
Baakoeh mah tjaalasuvvieh edtjieh tjïelke jïh nuekies stoerre årrodh, tjaeleme-klaerieh eeremasth mïrhke jïh duekie tjoevkes. Åtnoe klaerijste, guvvijste, tjoejeste, videove-stuhtjetjijstie j.n.v dutnjien jïjnjh nuepieh vadta åehpiedehtemem jeereldihkie jïh friskebe darjodh, men mujhtieh fïerhte tjoevke-guvvie edtja tjïelke dïjrem utnedh, jïh viehkie-vierhtieh edtjieh daam dïjrem tjïertestidh. Nuhtjh tsiehkie-baakoeh sijjeste raajesh. Dellie goltelæjjah aelhkebe bijjie-guvviem åadtjoeh tjoevke-guvvijste mejtie åehpiedahtah, men ellen vihkielommes tsiehkie-baakoeh raaktan leah doh tsegkieh mah datnem jïh goltelæjjide viehkiehtieh buerebelaakan mujhtedh.
• doh viehkie-vierhtieh mej aadtjen bïjre lohkeme, gohtjesuvvieh audiovisuelle viehkie-vierhtieh? Baakoe audiovisuell lea tjåanghkan bïejesovveme baakoste «audio» (latijne jïh sæjhta jiehtedh «manne govlem») jïh visuell (latijne mij lea vuejnemen bïjre). Audiovisuelle viehkie-vierhtieh dov dïjrem nænnoestehtieh viehkine tjoejeste jïh guvvijste. Jeatjah audiovisuelle viehkie-vierhtieh leah vuesiehtimmien gaavhtan cd-spïelije, videove-filme jïh tjoevke-guvvieh.