Hopp til innhold
Fagartikkel

Gaskesadtedh

Soptsestalledh almetji vihkielommes gaskesadteme-vuekie aejkiej mietie. Gïelem lïerebe gosse soptsestallebe jïh njaalmeldh gïeline maadth-maahtoem lïerebe maana-baeleste. Bïevnesh jïh aaj domtesh åadtjobe, jïh guktie galkebe sinsitnien vööste dåemiedidh.
Nïejte guvviem mobijline vaalta. Guvvie.
Bilde: Marit M. Fjellheim / CC BY-SA 4.0

Gaskesadteme-vuekieh

Kråahpine sjeavodslaakan aaj gaskesadtebe. Ååredæjjine jïh kråahpine vuesehth jis aavosne jallh hujnesne. Jis gïetem lutnjh klaassesne dellie vuesehth sïjhth maam akt jiehtedh. Gaskesadteme-tsiehkie tsavtsa guktie dåemiedibie. Ibie mijjieh eejnegen lïhkebe dan bïjre ussjedh. Baakoeh jïh jiehtegh veeljebe tsiehkiej mietie. Mijjieh gaskesadteme-tsiehkiem krööhkestibie. Maehtebe aaj gellie vuekiej mietie gaskesadtedh, ovmessie gïeline.

Jis sïjhth dov voelpese soptsestidh datne satnem lyjhkh, dellie maahtah dam sutnjien jiehtedh. Dellie njaalmeldh gïeline gaskesadth. Jallh maahtah murries SMS:em tjaeledh jïh dov voelpese daam seedtedh. Datne baakoejgujmie, verbaale gïeline, gaskesadth.

Baakoe verbum latijne-gïeleste båata jïh seamma goh baakoe saemien-gïelesne. Dovne njaalmeldh jïh tjaaleldh tjaalegh/bïevnesh maam datne jeahtah jallh tjaalah jïh seedth, verbaale-gïeleldh tjaaleginie gåhtjobe.

Dagke sïjhth vaajmoem paehpieradtjese guvviedidh jïh dov voelpen bïenghkese dibrehtidh jallh rööpses blommam sutnjien vedtedh. Dellie guvvine jïh symboline gaskesadth. Maahtah aaj kråahpe-gïeline gaskesadtedh, voelpese mojjestidh, tjelmiem trimhkestidh jallh dam gaanestidh.

Tsiehkie nænnoste mejnie gïeline veeljh gaskesadtedh, men sisvege mahte seammalaakan dovne njaalmeldh jiehtiegisnie, teekste-dïjretjisnie, vaajmoe-guvvesne jïh gaanestimmesne. Dan gaavhtan hijven jis mijjieh aktem jiehtegem dej bïjre utnebe, gaajhkh leah teeksth. Teekste vuesehte maam sïjhtebe gaskesadtedh.