Mïj dïhte guektien-gïelen almetje?

Guktie guektien-gïelen almetjinie sjïdtedh?

Seabradahken gïelh byöroeh mïrrestalledh. Seabradahken gaajhkine daltesinie hijven jis gïele die soptsesåvva. Saemien-gïelese eah seamma dåarjoeh goh seabradahken åejvie-gïelese, dåarjegh goh meedijh, byjjes öörnegh jïh guktie voen seabradahkesne. Jis seabradahkesne jeenemost laanten åejvie-gïelem utnieh dellie dan gïelese jeenebh dåarjoeh goh saemien-gïelese. Saemien-gïelen viesjebe vierhtie jïh staatuse. Dannasinie dam dan daerpies seabradahke saemien-gïelem dåarjede jïh nimhtie dïsse vierhtiem vadta.

Vihkele dovne guektiengïelen-voete byjreskisnie vååjnoe. Almetjh byöroeh guektien-gïelen sjïelth vuejnedh, kalenderh j.n.v. Saemien-gïele tjuara vååjnedh dovne byjjes gåetien, barkoe-sijjien jïh staaren nommine, v.g. Aarbortesne: Aarborten tjïelte, Snåasesne: Snåasen gærhkoe, Tyjdaelesne: Tyjdaelien maana-skuvle, Praahkesne: Coop Praahkesne.

Jis jeenjem saemien-gïelese tjaelieh dellie saemien-gïelen vierhtiem nænnoste. Almetjidie vaanesåvva vuejnedh jïh lohkedh saemien-gïelen teeksth. Hijven jis saemien dajvesne byjjes gåetieh jïh skuvlh bïevnesh jïh bæjhkoehtimmieh tjaaleme dovne saemien- jïh daaroen-gïelese jallh ajve saemien-gïelese.