Hopp til innhold
Fagartikkel

Gåessie guektien-gïelen guedtiejinie?

Guektiengïelen-voete ij leah orre aamhte. Dïhte golh lij seamma guhkiem goh aktengïele-voete. Guektiengïelen-voete lea gosse almetjh göökte gielide mahte seamma hijven maehtieh jïh soptsestieh. Maahta jiehtedh akten-gïelevoete lea sveekebe seabradahkesne sjïdteme.
Tsïegle gærja-gåetesne. Guvvie.
Bilde: Nils P. Joma / CC BY-NC-SA 4.0

Gåessie dellie guektien-gïelen lea?

Dan bïjre gujht jeenjh gyhtjelassh. Muvhth almetjh jiehtieh datne guektien-gïelen gosse tjïelkeslaakan göökte gïelh soptsesth. Guektien-gïelen almetje lea dejtie göökte gielide akten-aejkien lïereme, dovne maahta gïeleste måbpan jarkoestidh jis daerpies. Geerve almetjinie dovne nubpiem gïelem lïeredh dan hijven goh jïjtse ietnien-gïelem. Dannasinie aaj dom almetjem guektien-gïelen almetjinie gåhtjodh.

Såamesh jiehtieh datne guektien-gïelen jis muvhtene göökte gïelh soptsesth. Jeatjebh jis jiehtieh guektien-gïelen almetje lea dagkere mij nubpiem gïelem guarkoe jalhts ij jïjtje soptsesth.

Guhkiem dellie vïenhtin ij lij hijven jeenjebh gïelh akten-aejkien lïeredh. Saemien-gïelen lin nåake vierhtieh. Nöörjesne die 1840-jaepiej raejeste garre politihkine aelkiestin galkin saemide daarojne darjodh dovne gieline jïh kultuvrine. Skuvlesne ij lij luhpie saemien-gïelem utnedh ij gænnah lïegkesinie. Daaroen-gïelesne galkin lohkehtehtedh. Dïhte garre daaroen deadtoe ryöhki nubpien veartene-dåaroen raajan. Jeenjh saemieh leah dan tjarki deadtasovveme jïh jeenjem nåakem tjirrehtamme dan garre deadtoen åvteste, guktie jeenjesh eah sïjhth saemien jïjtsh maanide leeredh. Daelie guektiengïelen-voetem jeatjhlaakan vuejnieh. Dotkemh leah vuesiehtamme sïejhme lea jeenjebh gïelh akten-aejkien lïeredh. Almetjh leah vuaptan sjïdteme man hijven jïh aevhkies gïelh maehtedh, jïh jis jeenjebh gïelh aeriedistie maahta dellie aelhkebe orre gïelem lïeredh. Jïh nov leah saemien gïelen vierhtieh lokngesamme.

Gaaltije

Palismaa. M. (2006). Gïele lea faamoe. Davvi Girji o.s.