Njuike sisdollui
Fágaartihkal

Kultuvre-histovrijes ektiedimmie

Gosse edtjh teekstem lohkedh jïh dam kultuvre-histovrijes ektiedimmien sïjse bïejedh, dellie edtjh teemam goerehtidh. Teeksten teema maam akt tïjjen jïh seabradahken bïjre jeahta, dellie goh teekste tjaalasovvi?

Mij heannadi?

Datne tjoerh goerehtidh man åvteste tjaelije tjeeli daam maam tjeeli. Jis tjaelije måarehke, man åvteste vïenhth dïhte måarehke? Mij heannadi jïh guktie seabradahke dellie goh tjaelije jielieji. Mij tjaelijem baajehtamme? Maahtah aaj goerehtidh mejtie heannadimmieh seabradahkesne teekstem baajnehtamme, jïh maam tjaelije sæjhta teekstine jiehtedh.

Vuesiehtimmien gaavhtan Gaebpien Gåsta diktesne Aejverde tjaala:

Ammes guejmien faamoe tjuedtjele
Eatnemen vaajmoe baektjede
Durrien johkh jeatjah otnjegem vualkeme
Ruevtiemasth barsjine råavtasjieh

(Kappfjell, 1987, s. 74)

Dikteste maehtebe guarkedh, guktie Gåsta domti goh johkh deepmesovvin jïh ruevtie-masth vaerine jijhtin. Jis goerehtibie mij seabradahkesne heannadi, dellie vuaptan sjïdtebe Gaelpienjaevrie deepmesovvi jaepien 1979. Gåsta bovtsigujmie Voenjelh-njaarkesne gïehteli jïh Gaelpie dej suehpedslaante jïh giesielaante. Dan åvteste maehtebe sovmedh daate heannadimmie Gåstam baajnehti diktem tjaeledh. Dellie histovrije lea dikten sisvegem baajenhtamme.

Ektiedimmie jïh kontekste

Ektiedimmie jïh kontekste mahte seamma jiehtege. Mij heannadi goh tjaelije teekstem tjeeli? Heannadimmie maahta ektiedimmine årrodh? Vuesiehtimmien gaavhtan ov-vaantoeh, dåaroe, j.n.v.

Ektiedimmie maahta aaj årrodh teeksth mah mubpieh tjaaleme, vuesiehtimmien gaavhtan teeksth mejtie tjaelije aerebi lohkeme. Datne vïenhth teeksth tjaelijem baajnehtamme jallh skreejreme?

Teeksth aaj maam akt tïjjen bïjre jiehtieh. Vuesiehtimmien gaavhtan saemieh vuelieh jïh soptsesh hæhtadin dan åvteste idtjin saemieh tjaeleme-gïelem utnieh. Saemieh vijrin, lidtin, juhtin jïh bovtsigujmie gïehtelin, jïh ij lij sïejhme fïere guhte meehti tjaeledh. Dan åvteste saemieh joejkin jïh vuelieh boelveste boelvese juhtin. Sisvege maahta soptsestidh mij heannadi dellie goh vuelie dorjesovvi. Gosse båeries vuelieh goerehtibie dellie mijjieh vuaptan sjïdtebe, hearrah mah dejtie tjaaleme, eah saemieh. Hearrah vuelide saemijste govleme jïh dle dejtie tjaaleme.

Mij kultuvre-histovrijes ektiedimmie?

Gellien aejkien maehtebe ektiedimmieh båeries teekstine gaavnedh, men sagke vïerrebe ektiedimmieh orre teekstine gaavnedh. Man åvteste naemhtie?

Datne naan aejkien ussjedamme guktie mubpieh datnem vuejnieh? Datne dån maahtah mubpiej bïjre jiehtedh dah leah gïemhpe, faavroe, væjkele jallh jåasan, men buektedh jïjtjemdh seammalaakan bïhkedidh? Ij dan aelhkie. Dan åvteste nov sån geerve mijjese lidtertuvrem bïhkedidh mijjen tïjjeste.

Gosse båeries lidteratuvrh lohkebe, maehtebe gihtjedh mejtie almetjh dellie seamma kultuvrem utnin goh mijjieh? Jïh maam maehtebe båeries teekstijste lïeredh? Vuesiehtimmien gaavhtan gosse båeries teeksth lohkebe, dellie ij iktegisth aelhkie dejtie guarkedh. Dellie kanne kultuvre-histovrije maahta mijjem viehkiehtidh teekstem guarkedh jïh buerkiestidh.

Juktie teeksth guarkedh kultuvre-histovrijes kontekstine mijjieh tjoerebe maam akth daejredh guktie saemieh dellie jeelin. Dah meehtin tjaeledh? Mïsse jaehkiejin? Hijven ånnetji daejredh kultuvren bïjre jïh mah vuekieh utnin.

Jakob Fellmann teekstem Soelege jïh nåejtie tjaaleme. Fellmann daam tjeeli 1800-låhkoen aalkoevisnie. Daate akte vuelie jïh gosse histovrijem goerehtibie, dellie guarkebe don baelien idtjin saemieh tjaeleme-gïelem utnieh. Saemieh soptsestin jallh joejkin, jïh numhtie teeksth boelveste boelvese juhtin.

Maehtebe vïenhtedh Fellmann daam teekstem govli jïh dle tjeeli. Ibie daejrieh gie teekstem hæhtadamme jïh gåessie, men sisvegistie maehtebe guarkedh teekste joekoen båeries. Teekste tïjjen bïjre soptseste gosse daaroeh saemien dajvide böötin jïh eelkin gaertenh bigkedh.

Harald Gaski (s. 16. 1998) tjaala, teekste Soelege jïh nåejtie akte vuelie politihken vuajnojne mij vuesehte guktie Saepmie vaaltasovvi, koloniserasovvi. Gaski aaj tjaala, gïeleldh vierhkie-vierhtieh goh guvvieh, lin vihkeles saemien båeries eposinie jïh vueline jïh guvvieh lin tjeakoes dïjrh teekstine. Tjeakoes dïjrh lin vihkeles dan åvteste jis åejvieladtjh meehtin saemiestidh, idtjin maehtieh dam tjeakoes dïjrem guarkedh. Jïh naemhtie ajve saemieh meehtin dïjrem guarkedh.

Gaaltijh:

Gaski, H. (1998). Gielas Gillii Mielas Millii -2 - Samisk litteraturhistorie. Davvi Girji.

Kappfjell, G. (1987). Gaaltije. DAT O.S.