Njuike sisdollui
Fágaartihkal

Molekylain leat iešguđet hámit

Iešguđet molekylain leat ollu iešguđetlágan hámit: sodjan, njuolggolinjá, pyramiida dahje spirálahápmi leat muhtun vejolašvuođat. Jus diehtit molekyla hámi, de sáhttit einnostit muhtun iešvuođaid mat molekylas leat.
Njeallje iešguđet molekyla molekylamodealla. Illustrašuvdna.
Molekylain sáhttet leat máŋga iešguđetlágan hámi. Govva: PhET Interactive Simulations University of Colorado Boulder / CC BY 4.0

Molekylahápmi - atomasorttat ja elektrovdnabárat

Gávnnahan dihte ovtta molekyla hámi, de mii fertet diehtit guđet atomat huksejit dan. Dán dieđu oažžut kemiijalaš formelis.

Ovdamearka:

Čázi kemiijalaš formel lea H2O. Čáhcemolekylas leat guokte hydrogenatoma (H) ja okta oksygenatoma (O).

Dasto mii fertet gávnnahit galle elektrovnna atomain leat olggumus gearddis. Dán dieđu gávdnat periodavuogádagas.

Ovdamearka:

Karbona (C) lea 14. joavkkus. Maŋimus siffár joavkonummáris lea seamma go olggumus gearddi elektrovnnaid lohku.

Karbonatomain leat nappo 4 elektrovnna olggumus gearddis.

Elektrovdnabárat gáidadit nubbi nuppi

Go galgat juohkit elektrovnnaid atomaid birra, de sáhttit mearkkašit guokte ášši:

  • Elektrovnnat leat báraid mielde, guovttis ja guovttis.
  • Elektrovdnabárat juohkásit dainna lágiin ahte bohtet nu guhkas eret nubbi nuppis go vejolaš. Olggumus gearddis leat elektrovdnabárat oassin čanastagain atomaid gaskkas, dahje leat .

Oažžun dihte bajilgova das mo olggošelektrovnnat juohkásit de mii tevdnet molekyla :

  1. Gávnnat man galle elektrovnna guđege atomasorttas leat olggumus gearddis.
  2. Juoge elektrovnnaid dainna lágiin ahte atomat šaddet nu stabiilan go vejolaš. Oksygena, nitrogena ja karbona dáfus dát mearkkaša 8 elektrovnna guđege atoma birra. Hydrogenatoma lea stabiila go leat 2 elektrovnna birra.
Muhtin molekylaid elektrovdnačuokkis-struktuvra. Illustrašuvdna.
Muhtin molekylaid elektrovdnačuokkis-struktuvra ja sáhcoformel. Govva: Thomas Bedin / CC BY-SA 4.0

VSEPR-modealla – elektrovdnabárat "vašuhit" nubbi nuppi

Ovdamearka muhtin molekyla VSEPR-modeallas. Illustrašuvdna.
Govva: K.K.T Madhusanka / Begrenset bruksrett

Mii leat juo guoskkahan dan ahte elektrovdnabárat mat leat ovtta atoma birra, juohkásit dainna lágiin ahte bohtet nu guhkas eret nubbi nuppis go vejolaš. Dán gohčidit VSEPR-modeallan.

Mii sáhttit buohtastahttit dán dainna mii dáhpahuvvá go čanat oktii guokte bossojuvvon balloŋŋa: Baloŋŋat "geaigájit" goabbat guvlui. Sáhtát doallat balloŋŋaid ja geahččalit oažžut bissut buohtalaga, muhto dakkaviđde go luoittát, de balloŋŋat fas geaiggagit goabbat guvlui.

Nie sáhttit govahallat ahte elektrovdnabárat maid geahččalit beassat nu guhkas eret nubbi nuppis go vejolaš.

Molekyla elektrovdnačuokkis-struktuvrra vuođul geavahit mii VSEPR-modealla ja geahččalit govahallat mii hámiid molekylas lea.

Iešguđet modeallat ammoniahkas. Illustrašuvdna.
Govva: Rice University / CC BY 4.0

Ná gávnnahat mii hámiid ovtta molekylas lea:

  1. Tevdne molekyla elektrovdnačuokkis-struktuvrra.
  2. Loga galla elektrovdnabára leat guovddáš atoma birra.
  3. Geavat elektrovdnabáraid logu ja VSEPR-modealla gávnnahit molekyla hámi.