CRISPR genaredigeren

Restrikšuvdnaenzymat ja ligaset leat guhka leamaš genateknologiija deháleamos reaidduid gaskkas. Restrikšuvdnaenzymat gávdnojit lunddolaččat baktearain. Baktearat geavahit daid suodjalussan go čuhppet virus-DNA bihtáidebaktearofágainmat fallehit. Restrikšuvdnaenzymat dovdet dihto DNA-sekveanssa (dávjá 4 gitta 6 básapára) ja čuhppet DNA dan sajis dihto vugiin. Dasto geavahit ligasaid (enzymasorta) laktit oktii boatkka.

Váttisvuohta dáinna čuohppan- ja laktinteknihkain lea ahte DNA čuhppojuvvo máŋgga sajis. Dat lea danin go leat ollu ovttalágan oanehis DNA-sekveanssa, erenoamážit stuoribuš genomain. Dan dihte sáhttá leat veaháš soaittáhat gokko gena biddjo sisa.

Gávdnojit eambbo genaredigerenteknihka, muhto maŋimus jagiid lea CRISPR-teknologiija leamaš eanemus áigeguovdil, ja dat masa lea leamaš eanemus jáhkku. Dat mii lea erenoamáš dáinna teknihkain, lea ahte sáhttá mearridit juste gokko áigu rievdadit árbenávdnasa. Sáhttá hehttehit genaid, ja sáhttát váldit eret, lonuhit dahje lasihit DNA-bihtáid. Vaikko CRISPR lea mohkkás teknihkka, de lea álki ja hálbi geavahit dan go buohtastahttá ovddeš teknihkaiguin.

Dát teknologiija fuomášuvvui go oidne mo jogurta-baktearat suodjaledje iežaset virusiid vuostá. Dál mii sáhttit luoikkahit baktearaid genaskárriid ja muddet dan nu ahte šaddá universála prográmmerenreaidun.

Lasihuvvo enzyma, CAS9, ja erenoamáš RNA-bihttá, Gaid-RNA, mii lea redigerejuvvon gávdnat rievttes DNA-sekveanssa. Enzyma čuohppá goappaš DNA árppuid dakko gokko Gaid-RNA lea darvánan. Dasto sáhttá váldit eret, lonuhit dahje lasihit DNA-bihtá man háliida. Goruda iežas divvunvuogádat bidjá fas DNA-árppu oktii.

Dan dihte go buot ealli organismmain lea DNA, de sáhttá genaredigeren geavahuvvot sihke šattuide, baktearaide, guobbariiida, elliide ja olbmuide.

Lea hui ollu miellegiddevaš CRISPR-dutkan mii dáhpáhuvvá, muhto eanas oassi dáhpáhuvvá vuos laboratoriijain gos buoridit teknihka vai dárkilvuohta lassána. Dát lea addán ođđa máhtu dan birra mo genat doibmet olbmuin ja eará šlájain, sihke dábálaččat ja jus lea dávda. Leat alla vuordámušat ođđa vejolašvuođaide dikšut olbmuid, ja ovdánahttit buoret iešvuođaid šattuin ja elliin eanandoalus ja biebmogálvoindustriijas.

Muhtun dikšunvuogit leat juo dohkkehuvvon olbmuide. Presentašuvnnas dás vuolábealde oainnát eanet konkrehta ovdamearkkaid movt geavahit CRISPR.

Leat ain čadnon hástalusat CRISPR genaredigeremii. Redigerejuvvon seallat sáhttet šaddat borasdávdaseallan, ja CRISPR-proteiinnat seallain sáhttet bohciidahttit immunareakšuvnna. Dáhpáhuvvá maiddái ahte CRISPR ofelasttojuvvo eará sajiide DNA:s mii ii áibbas heive Gaid:RNA:ii, ja dat sáhttá dagahit eahpedárkilis genaredigerema. Dát vejolaš boasttugáldut dagahit riskka man geahččalit easttadit. (gáldu: Ná sáhttet dutkit váldit CRISPR-teknologiija áibbas ođđa dássái).

Váldet CRISPR ain dobbelii - buoriduvvon teknologiija

Riikaidgaskkasaš dutkijoavku bargá ođđa CRISPR-teknihkain mainna čuohppá dušše ovtta DNA-árppu ja geavaha RNA dan sadjái go DNA. Sii oaivvildit dán dahkat vejolažžan njulget 89% dain 75 000 identifiserejuvvon genehtalaš boasttuvuođain mat addet olbmuide dávdda. Dát dávddat bohtet mutašuvnnain moatti sajis, maid sáhttá eambbo dorvvolaččat dikšut dáinna ođđa teknihkain. Loga eambbo dán artihkalaš forskning.no siddus.