Mendel seaguhii eartašattuid ja dutkkai šattuid maŋisbohttiid
Muŋka Gregor Johann Mendel (1822–1884) geahččalattai eartašattuiguin ja lei vuosttaš olmmožin fuobmát ahte nubbi allela sáhttá gokčat dan nuppi allela váikkuhusa. Mendel doaivvui álggus ahte jus eartašattu mii addá fiskes siepmaniid, seaguha eartašattuin mii addá ruoná siepmániid, de boađusin šaddet eartašattut mat addet čuovgadit ruoná siepmaniid, nappo seaguhuvvot iešvuođat. Nu dat ii lean.
Čájehuvvui ahte boađusin šadde fiskes earttat, ja ahte fiskes ivdni oalát dominerii ruoná ivnni badjel. Mii dadjat ahte fiskes eartaivnni allela lea dominánta, ja ahte ruoná eartaivnni allela ges lea resessiiva (vuolládasti). Stuora A symbolisere dominánta allela ja unna a ges resessiiva allela.
Genabáras leat álo guokte allela mat stivrejit seamma iešvuođa: juogo guokte dominánta allela (AA), guokte resessiivva allela (aa) dahje okta allela goappásge (Aa).
Homozygota dahje heterozygota
Muhtin organisma mas leat guokte ideanttalaš allela genas, dadjat mii leat homozygotan dán genii. Organisma mas leat goabbatlágan allela genas, lea heterozygotan dán genii.
Dasto mii gohčodat genavariántta AA homozygota dominántan, aa homozygota resessiivan ja Aa heterozygotan.
Mendela fuomášupmi illustrere ahte guovtti indiviiddas sáhttet leat seammalágan fenotyhpat (iešvuođat) vaikko genotyhpa lea sierralágan.
Seahkešaddu
Mendel jotkii geahččaladdame ja seaguhii ođđa fiskes earttaid oktii. Geahččaladdamat čájehedje ahte njealjádas earttain nuppi buolvvas šadde ruonádin.
Vulobeal tabealla gohčoduvvo seaguhusskovvin, ja dat čájeha seahkešattu jáhkehahttivuođa oažžut vissis genotyhpa. Dat indiviiddat mat seaguhuvvojit oktii, ovddastit skovis allelaiguin (bustávat) tabealla olggobealde. Nuppi indiviidda allelat leat gurut bealde tabeallas ja bidjet nama ráidduide. Nuppi indiviidda allelat tabealla bajábealde addet nama kolonnaide.
Seaguhusskovvi čájeha genotyhpaid ja fenotyhpaid jahkehahtti juohkáseami maŋisbohttiin maŋŋil seahkešattu. Gokko ráidu ja kolonna deaivvadit, boahtá šaddat kombinašuvdna dan guovtti allelas. Nu go skovis oaidnit, de lea jáhkehahtti juohkáseapmi čuovvovaš:
- 1/4 maŋisbohttiin šaddet homozygota dominántan.
- 1/4 šaddet homozygota resessiivan.
- 1/2 šaddet heterozygotan.
Mendel vuođđudii genetihka
Mendel adno genetihka vuođđudeaddjin. Son ii diehtán maidege genaid birra, muhto nagodii goitge buoremuddui kártet mo árbenfaktorat (maŋŋel gohčoduvvon genan) árbejuvvojit. Manai guhkes áigi ovdalgo su dutkan árvvus adnui, ipmirduvvui ja viidáset fievrreduvvui eará dutkiin.
Mendel barggai vuđolaš álgobarggu válljet šlájáid ja iešvuođaid maid áiggui dutkat. Genotyhpaid válljen mat buktet ovdan čielga fenotyhpaid (earttat šadde juogo fiskadat dahje ruonádat), váikkuhii dasa ahte son sáhtii ráhkadit vuđolaš njuolggadusaid genehtalašvuhtii. Mendel lei ovdal iežas áiggi ja geavahii matematihka gieđahallat ja systematiseret iežas áicamiid. Muhto eanas genehtalaš variašuvnnain fenotyhpain ii aŋkke leat jur nu eaŋkil go maid Mendela geahččaleamit čájehedje.
- Jagi 1865 bijai Gregor Johann Mendel ovdan bohtosiid mat eartašattuid seaguheamis šadde.
- Son lei vuosttaš guhte geavahii matematihka biologalaš dutkamis.
- Son fuobmái ja govvidii árbelágaid nu go mii odne dovdat daid, vaikko ii diehtán maidege DNA ja genaid birra.
- Su bargu ii ipmirduvvon/fuomášuvvon ovdal 1900 logus.
- August Weismann (1834–1914) duođaštii ahte árbemateriála lei seallaváibmosii čohkkejuvvon ja árbejuvvui (measta) rievddakeahttá.
- Weismanns ipmárdus dan ektui mo mutašuvnnat rievdadit árbeiešvuođaid, ovttas Mendela árbelágaiguin, bukte beaktilis ovdánahttima genetihkas ja molekylearabiologiijas.