Dát bargobihtát leat jurddahuvvon njálmmálaš hárjehallamii ja geardduheapmái. Fasihtta evttohus siiddu loahpas.
Bargobihttát
- Goappás lea stuorámus mearkkašupmi min iešvuođaid ovdáneapmái - árbbis vai birrasis?
- Man stuora oassi min árbeávdnasis leat genat, nappo ráva proteiinnaide?
- Mii lea epigenetihkka?
- Mii lea mitose ja meiose erohus?
- Gos mitose ja meiose dáhpáhuvvá?
- Mii lea ruossalas lonuheapmi?
- Go gorudis ávdne sohkabealseallaid, sisttisdollet go seamma ollu árbbi du eatnis go du áhčis?
- Go gorudis ávdne sohkabealseallaid, sisttisdollet go seamma ollu árbbi guhtege áhkus ja ádjás?
- Leat go mutašuvnnat álo vahágahtti ja mearkkašahtti indiviiddas?
- Mii lea allela?
- Mii lea váikkuhussan dasa go gávdnojit máŋga molssaeavttu gena allelaide?
- Mii lea dominánta árbegeaidnu?
- Maid genotyhpa mearkkaša?
- Maid fenotyhpa mearkkaša?
- Sáhttet go guovtti indiviiddas main leat iešguđetlágan genotyhpa muhtin iešvuhtii leat seamma fenotyhpa dan iešvuhtii?
- Buvtte ovdamearkka intermediára árbegeidnui.
- Govvit nu gohčoduvvon kodominánssa árbegeainnu.
- Mii lea erohus resessiiva árbegeainnus ja sohkabeallái čadnon resessiiva árbegeainnus?
Fasihttaevttohus
- Iešvuođat leat buktagat sihke árbbis ja birrasis. Iešvuođat leat unnit eanet árbbálaččat, muhto leat modifiserejuvvon birrasis. Man stuora váikkuhus birrasis lea, molsašuddá veahá iešvuođas iešvuhtii.
- Vuollel 2 proseantta min DNA-as leat genat mat kodejit proteiinnaid.
- Epigenetihkka lea dieđa árbbálaš, máhcaheaddji rievdamiin dain vugiin mot genat geavahuvvojit, DNA rievdama haga.
- Mitosa (dábálaš seallajuohkima) boađusin leat guokte máŋgosa eadneseallas, ja meiosa (sohkabealseallajuohkima) boađusin ges leat njeallje sohkabealsealla main kromosomalohku lea bealliduvvon.
- Mitosa dáhpáhuvvá buot gorutseallain mottiin spiehkastagain. Meiosa dáhpáhuvvá sohkabealrávssáin (bálluin ja monnerávssáin).
- Ruossalas lonuheapmi addá genain rekominašuvnnaid. Kromosomat muhtin báras sáhttet lonuhit muhtin genaid dan botta go leat bárralagaid biddjon. Go leat nu buohtalagaid, sáhttet DNA-oasážat lonuhit saji. Dát lonuheapmi sihkkarastá ahte ii oktage sohkabealsealla leat áibbas ideanttalaš. Nu genat čađat ožžot ođđa kominašuvnnaid, mii mielddisbuktá stuorát genehtalaš variášuvnna maŋisbohttiin.
- Juo.
- Eai.
- Ii, eanas mutašuvnnat divvojuvvet goruda iežas divvunvuogádagain, ja ollu mutašuvnnain ii leat makkárge mearkkašupmi ovttaskas olbmui.
- Allelat leat variánttat seamma genas (árbeávdnasis) mas lea dihto sadji (locus) kromosomas. Mii čalbmeivdnái guoská, de mis leat allelat alidii ja ruškadii.
- Eanet allelat addet stuorát variášuvnna fenotyhpas (iešvuođas mii dihtto).
- Jus leat dominánta allela (gena) árben nuppi váhnemis, de oaččut dan iešvuođa. Dominánta allela gokčá nuppi allela váikkuhusa, mii lea resessiiva allela genabáras.
- Genotyhpa lea indiviidda genavariánttat, dahje indiviidda genačoahkkádus. Sáhttá maid lohkat dihto iešvuođa genotyhpa, ovdamearkka dihte bb alit čalmmiid ektui.
- Fenotyhpa leat sárgosat ja iešvuođat mat organismmas leat.
- Juo, guovtti indiviiddas main leat iešguđetlágan genotyhpa dihto iešvuhtii sáhttet leat seammalágan fenotyhpat dihto iešvuhtii. Ovdamearkka dihte addá sihke Bb ja BB ruškes čalmmiid.
Ovdamearkan intermediára árbegeidnui lea seaguhus rukses ja vilges lieđis (hearvaledjonnjálmmis) mii addá guvgesrukses maŋisbohttiid. Maŋisboahtti oažžu iešvuođa mii lea juogalágan seaguhus váhnemiid iešvuođas.
Go heterozygota čájeha guktot fenotyhpaid, de gohčodat dan kodominánsan. Dát guoská earret eará genotyhpa varrajoavku AB, mas alleleat A ja B leat seamma dominánta ja bohtet ovdan seamma garrasit.
- Resessiiva árbegeaidnu lea go iešvuohta dušše dihtto go gena gávdno duppálit (guktot kromosomain). Sohkabeallái čadnon resessiiva árbegeaidnu lea go resessiivva allelat gávdnojit X-kromosomas. Sivas go bártniin dušše lea okta X-kromosoma, bohtet sii oažžut dán resessiiva iešvuođa.
CC BY-SADán lea/leat čállán Kristin Bøhle.
Maŋemusat ođastuvvon 08/16/2020