Njuike sisdollui
Fágaartihkal

Fïerhte teekste akte sjangere?

Gellie teeksth maehtebe aelhkieslaakan jiehtedh mennie sjangerisnie, men eah tjaelijh iktegisth daarpesjh sjangeri njoelkedassi mietie tjaeledh. Dan åvteste maahta gïerve årrodh naan aejkien daejredh mennie sjangerisnie teekste.

Tjiehpieslidteræære-teekste jallh aamhtese-teekste?

Jeenemes teekstijste maehtebe gåhtjodh tjiehpieslidteræære-teekstine jallh aamhtese-teekstine. Naemhtie maehtebe teekstide juekedh:

Tjiehpieslidteræære-teeksth

  • Tjaelije sisvegem hæhtadamme
  • Synonyjmh/plïere-baakoeh: dikteme, tjiehpies-lidteratuvre

Aamhtese-teeksth

  • Tjaelije man akt bïjre tjaaleme mij heannadamme
  • Synonyjmh/plïere-baakoeh: aamhtese-prosa, aamhteseprosa-teeksth

Sjangere-væhtah

Ibie iktegisth maehtieh dallah guarkedh mennie sjangerisnie teekste. Men mijjieh maehtebe maam akt teeksten bïjre jiehtedh gosse mijjieh daejtie 4 væhtide nuhtjebe.

  1. Teekste heannadamme jallh hæhtadamme
  2. Sjangere-nomme mij tjaelije tjaaleme
  3. Teeksten aajkoe
  4. Guktie tjaelije teekstem hammoedamme

Hæhtadamme jallh rïektesisnie

Saatnan mah plaerine tjaaleme?

Gosse aamhtese-teeksth jïh tjiehpieslidteratuvre-teeksth lohkebe dle tjoerebe ussjedidh mennie sjangerisnie teekste. Akte tjiehpieslidteratuvre-teekste lea teekste gusnie tjaelije sisvegem hæhtadamme. Dïhte fantasijem nuhtjeme gosse tjaaleme. Mearan aamhtese-teeksth eah leah hæhtadamme, dah buerkiestieh, bievnieh, tjïelkestieh jïh bïhkedieh.

Dan åvteste vihkeles guktie mijjieh teeksth lohkebe. Gosse mijjieh ov-rïektesvoeten jallh laake-meadtoej bïjre lohkebe plaeresne, dellie mijjieh veanhtadibie politije jallh politihkerh edtjieh maam akt darjodh. Mijjieh aaj veanhtadibie dah mah meadtaladteme edtjieh strååffesovvedh.

Gosse mijjieh seammalaakan heannadimmiej bïjre lohkebe aktene romaanesne, dellie maehtebe soptsesen mietie jieledh jïh dan bïjre ussjedidh. Men ibie gåessie gænnah ussjedamme edtjebe åejvie-almetjen luvnie guessine mïnnedh jallh rïektesvoetem krïevedh.

Sjangere-nomme

Tjaelije guhte sæjhta sjïere aamhtesen bïjre tjaeledh jïh sæjhta saetnies aamhtesh åehpiedehtedh, tjuara faaktaj bïjre tjaeledh. Dellie ij maehtieh hæhtadidh jallh diktedh, juktie dellie gieleste. Lohkijh eah dåhkesjh jis tjaelije pryövoe lohkijidie nollelidh.

Sjangere-nomme frijjevoetem vadta

Dïhte guhte hæhtedeminie gosse tjaelieminie, maahta eensilaakan almetji bïjre tjaeledh, men maahta heannadimmiej bïjre aaj tjaeledh jïjtse jieliemistie, historihke heannadimmiej jïh sijjiej bïjre. Læjhkan tjaelije jïh lohkijh leah sïemes, teekste lea hæhtadamme. Sïejhmemes tjaelije maam akt rïektesistie nuhtjie, jïh dellie mænngan dam jeatjahtahta jïh dam sisveginie pleentie maam hæhtadamme.

Mij aajkoe teekstine?

Aajkoe teekstine dellie mijjieh ussjedibie maam teekste edtja darjodh. Gærja-ållermaehteme edtja gærjan sisvegen bïjre soptsestidh, men edtja aaj soptsestidh gïese gærja sjeahta.

Learoe-gærja edtja mijjem maam akth leerehtidh, jïh akte murriedehteme-programme edtja mijjem murriedehtedh. Aamhtese-teeksth tjïelke jïh praktihkeles aajkoeh utnieh, mearan tjiehpieslidteræære-teeksth mijjem sïejhmemes vielie ov-ryöktesth baajnehtieh. Dah mijjem viehkiehtieh guerkiehtidh, mijjem baajnehtieh, jïh maehtieh aaj mijjem viehkiehtidh mijjen vuajnoem jeatjahtehtedh. Eah dah krïevh lohkije dallah tjuara maam akt darjodh.

Tjaelije hammoem veeljie

Fïerhte sjangere sjïere hammoem åtna. Jarpoeh edtjieh åenehke jïh luste årrodh, mearan barkoe-ohtsemem tjoerebe maallen mietie tjaeledh. Artihkelem mijjieh tjoerebe boelhkine juekedh jïh lissine tjoerebe aamhtese-gïelem nuhtjedh. Filme-ållermaehteme ij leah tjiehpies-lidteratuvre læjhkan mijjieh dam vïersine tjaelebe. Dan åvteste ij hammoe vihkielommes gosse edtjebe jiehtedh mennie sjangerisnie akte teekste.

Baakoeh

Saemien

Daaroen

laake-meadtoe

lovbrudd

frijjevoete

frihet

tsevtsedh

påvirke

ållermaehteme

omtale

jarpoeh

vitser