Fágaávnnas

Kemiijalaš ávdnasat

Gávdnojit máŋga miljovnna kemiijalaš ávdnasa mat leat ávdnejuvvon 118 vuođđoávdnasis. Muhto mii lea kemiijalaš ávnnas? Ja mii lea erohus sieiva ávdnasiin ja seaguhusain? Go galgat kemiijain bargat, de mis ferte bajilgovva deháleamos doahpagiid mearkkašumiin.

Smávva čomážat iešguđet ávdnasiin bulvvárhámis. Govva.

Sieiva ávdnasat dahje seaguhusat

Mii dávjá sirret ávdnasiid sieiva ávnnasiidda ja seaguhusaide. Sieiva ávdnasat leat juogo vuođđoávdnasat dahje kemiijalaš ovttastusat.

Sieiva ávdnasat: vuođđoávdnasat dahje kemiijalaš ovttastusat

Vuođđoávdnasat sisttisdollet dušše ovtta sorttat atoma, dan botta go kemiijalaš ovttastusat leat ráhkaduvvon guokte dahje eambbo sorttat atomain mat leat oktiičadnon kemiijalaččat.

vuođđoávdnasiidda ovdamearkkat: hydrogena (H), oksygenagássa (O₂), karbona (C) ja ruovdi (Fe)
ovttastusaide ovdamearkkat: viidnemuorjesohkar (C₆H₁₂O₆), čáhci (H₂O) ja ruosta (Fe₂O₃)

Dihtet go ahte ...

gaskamearálaččat fuomášuvvojit 100 000 ođđa ovttastusa - juohke mánu?

Seaguhusat

Seaguhusain leat máŋga vuođđoávdnasa ja/dahje ovttastusa seaguhuvvon oktii mekánalaččat, ja ávdnasat eai leat čadnon oktii kemiijalaččat.

Ovdamearkkat:

Sáttu lea seaguhus iešguđet minerálapartihkkaliin.
Luondduolju lea iešguđet hydrokarbonaid seaguhus, nugo parafiidna, diesel ja bensiidna.
Stálli lea ruovddi ja karbona seaguhus.
Muorraávnnas/muorra lea ráhkaduvvon sellulosas, hemisellulosas, ligninas, gáhččis ja ollu eará ovttastusain.

Fuomáš ahte buot sieiva ávdnasiid sáhttá kemiijalaš formelin čállit dan dihte go lea álo dihto gorri daid iešguđet vuođđoávdnasiid hivvodagaid gaskkas. Ovdamearkka dihte H₂ ja CO₂. Áimmu, mii lea seaguhus iešguđet ávdnasiin, ii sáhte čállit kemiijalaš formelin.

Govddudiagrámma mii čájeha movt ávdnasiid sirre. Dat guokte váldokategoriija leat sieiva ávdnasat ja ávnnasseaguhusat. Sieiva ávdnasiid siskkobealde sirret vuođđoávdnasiid ja ovttastusaid gaskkas. Vuođđoávdnasat sáhttet leat juogo metállat, beallemetállat dahje ii-metállat. Ovttastusat sáhttet lea orgánalaččat dahje eahpeorgánalaččat. Illustrašuvdna. — Okta ávnnas lea juogo sieiva ávnnas dahje ávnnasseaguhus. Sieiva ávdnasiid sáhttá vel juohkit vuođđoávdnasiidda ja ovttastusaide. Gávdnojit dušše 118 vuođđoávdnasa, muhto máŋga miljovnna ovttastusa. Manne lea nu?

Smiehta mat!

Don seaguhat sáltti ja čazi muhtin cearkái. Dáhpáhuvvá go kemiijalaš reakšuvdna sáltti ja čazi gaskkas? Sáhtát go sirret ávdnasiid eret nubbi nuppis?

Vuođđoávdnasiid čállinvuohki

Kemiijalaš symbola

Go mii čállit ovtta vuođđoávdnasa nama, de dávjá geavahit vuođđoávdnasa kemiijalaš symbola. Symbolas leat okta dahje guokte bustáva mat dávja bohtet vuođđoávdnasa latiinna dahje greikalaš namas. Vuosttaš bustávva symbolas lea álo stuoris, ja nubbi ges lea unni.

vuođđoávdnasiid namma ovdamearkkat
sámegiel namma	kemiijalaš symbola	nama vuolgga
ruovdi	Fe	ferrum (latiinna gielas "nannodat")
karbona	C	carbo (latiinna gielas "koalla")
klora	Cl	khlōrós (greikkalaš gielas "čuvgesruona")
urána	U	uranus (greikkalaš albmeipmil)

Atomanummár ja nukleonalohku

Atomanummár lea dat seamma go protovnnaid lohku váibmosis. Dat čállo vuoliduvvon čállagiin kemiijalaš symbola ovddabeallai. Nukleonalohku lea váibmosa partihkkaliid lohku, nappo protovnnaid ja neutrovnnaid supmi. Nukleonalohku čállo ges bajiduvvon čállosiin kemiijalaš symbola ovddabeallai.

Stuora C vuođđoávdnasa karbona ovddas mas lea vuoliduvvon guđešlohku ja bajiduvvon guoktenuplotlohku ovddabealde. Guđešlohku muitala protovnnaid logu, mat leat sárgojuvvon alit kuvlan main lea plussamearka. Guoktenuplotlohku muitala protovnnaid ja neutrovnnaid logu oktiibuot. Protovnnat leat sárgojuvvon alit kuvlan maid lea plussamearka. Neutrovnnat leat sárgojuvvon ruoná kuvlan. Illustrašuvdna. — Dát čállinvuohki muitala midjiide ahte karbonas leat guhtta protovnna. Movt sáhtát gávnnahit galle neutrovnna dán karbonatomas leat? Naba elektrovnnaid lohku?

Gáldut

Jern. (2022, 10. oktober). I Wikipedia https://no.wikipedia.org/wiki/Jern

Karbon. (2023, 23. februar). I Wikipedia https://no.wikipedia.org/wiki/Karbon

Klor. (2021, 8. oktober). I Wikipedia https://no.wikipedia.org/wiki/Klor

Pedersen, B. (2018, 7. juni). Forbindelser – kjemi. I Store norske leksikon https://snl.no/kjemisk_forbindelse

Uran. (2023, 10. mars). I Wikipedia https://no.wikipedia.org/wiki/Uran

CC BY-SADán lea/leat čállán Thomas Bedin.

Maŋemusat ođastuvvon 03/20/2023