Kemiijalaš ávdnasat

Mii dávjá sirret ávdnasiid sieiva ávnnasiidda ja seaguhusaide. Sieiva ávdnasat leat juogo vuođđoávdnasat dahje kemiijalaš ovttastusat.

Sieiva ávdnasat: vuođđoávdnasat dahje kemiijalaš ovttastusat

Vuođđoávdnasat sisttisdollet dušše ovtta sorttat atoma, dan botta go kemiijalaš ovttastusat leat ráhkaduvvon guokte dahje eambbo sorttat atomain mat leat oktiičadnon kemiijalaččat.

• vuođđoávdnasiidda ovdamearkkat: hydrogena (H), oksygenagássa (O₂), karbona (C) ja ruovdi (Fe)

• ovttastusaide ovdamearkkat: viidnemuorjesohkar (C₆H₁₂O₆), čáhci (H₂O) ja ruosta (Fe₂O₃)

Seaguhusat

Seaguhusain leat máŋga vuođđoávdnasa ja/dahje ovttastusa seaguhuvvon oktii mekánalaččat, ja ávdnasat eai leat čadnon oktii kemiijalaččat.

Ovdamearkkat:

• Sáttu lea seaguhus iešguđet minerálapartihkkaliin.

• Luondduolju lea iešguđet hydrokarbonaid seaguhus, nugo parafiidna, diesel ja bensiidna.

• Stálli lea ruovddi ja karbona seaguhus.

• Muorraávnnas/muorra lea ráhkaduvvon sellulosas, hemisellulosas, ligninas, gáhččis ja ollu eará ovttastusain.

Fuomáš ahte buot sieiva ávdnasiid sáhttá kemiijalaš formelin čállit dan dihte go lea álo dihto gorri daid iešguđet vuođđoávdnasiid hivvodagaid gaskkas. Ovdamearkka dihte H₂ ja CO₂. Áimmu, mii lea seaguhus iešguđet ávdnasiin, ii sáhte čállit kemiijalaš formelin.

Kemiijalaš symbola

Go mii čállit ovtta vuođđoávdnasa nama, de dávjá geavahit vuođđoávdnasa kemiijalaš symbola. Symbolas leat okta dahje guokte bustáva mat dávja bohtet vuođđoávdnasa latiinna dahje greikalaš namas. Vuosttaš bustávva symbolas lea álo stuoris, ja nubbi ges lea unni.

Atomanummár ja nukleonalohku

Atomanummár lea dat seamma go protovnnaid lohku váibmosis. Dat čállo vuoliduvvon čállagiin kemiijalaš symbola ovddabeallai. Nukleonalohku lea váibmosa partihkkaliid lohku, nappo protovnnaid ja neutrovnnaid supmi. Nukleonalohku čállo ges bajiduvvon čállosiin kemiijalaš symbola ovddabeallai.