Hopp til innhald
Fagartikkel

Sosijaale identiteete

Gie datne? Guktie datne dov sosijaale identieetem hammodh jïh guktie seabradahke datnem baajnehte?

Sosijaale identiteete

Datne leah «datne», jïh seamma aejkien datne leah almetje mubpiej almetjigujmie. Ovmessie jïjtse-voeth jïh vuekieh almetjen identiteetem hammoedieh jïh vuesiehtieh. Dov identiteete aaj mehtie fuelhkeste jïh slïekteste, mij datnem ektede jïh veadta mubpide almetjidie, saemien seabradahkesne mubpide saemide. Almetjen sosijaale identiteete lea dïhte mij nænnoste gie datne byjreskisnie jïh seabradahkesne, mestie dov fuelhkie jielieminie jïh mejnie gïehteleminie. Saemien seabradahkesne, saemien gïele jïh kultuvre leah vihkeles jïjtje-domtesasse jïh jïjtje-goerkesasse, dovne persovneles jïh sosijaale identiteetese. Jïh guktie mubpieh almetjh datnem vuejnieh jïh guarkah, aaj tsavtsasåvva mestie datne jïjtjemdh vuajnah jïh guarkah.

Dov identiteete aaj maam datne maahtah jïh daajrah jïh guktie datne ussjedh. Almetjh, mah gööktene jallh jieniebinie kultuvrine jïh seabradahkine veasoeminie, dah leah guektien- jallh gellien-kulturelle almetjh. Gellien aejkien dah jeatjahlaakan veasoeh jïh ussjedieh goh dah mah ajve aktene seabradahkesne veasoeminie. Dellie aaj joekehtsh almetji gaskemsh guktie dom daam vuartasjieh, goh dah mah jienebelåhkoen almetji seabradahkesne veasoeminie almetjigujmie mah seamma kultuvresne. Nimhtie maahta domtedh goh «mijjieh» jïh «dah», mijjieh saemieh mah vaenieh jïh dah mubpieh mah jïjnjh. Jienebe-låhkoen almetjh jillebe staatusem aaj utnieh stoere seabradahkesne. Jïh jienebe-låhkoen almetji kultuvrh unnebe-låhkoen almetji kultuvride tsevtsieh. Nimhtie lea abpe veartanisnie, jïh iktegisth nimhtie orreme.

Stoere daaroen seabradahkesne eah almetjh dan jïjnjem saemiej bïjre daejrieh. Skuvline eah learohkh åadtjoeh man jïjnjem saemiej bïjre lïeredh. Eah saemien maanah jïh noerh åadtjoeh gænnah dan jïjnjem jïjtse histovrijen jïh seabradahken bïjre lïeredh skuvlesne. Gellie learohkh saemien gïele-faagem ajve åadtjoeh lohkedh maadth-skuvlesne jïh jåarhke-skuvlesne. Jïlle-skuvline jallh universiteetine eah åadtjoeh gænnah vielie lïeredh.