Akten reakta-aamhtesen bïjre
Akten reakta-aamhtesen bïjre
Akten vuemesne akte tjaebpies murreds vaegkie gusnie bovtsh stööveslaakan gåatoejin gosse dagkoe baaktoe böötin. Akte båanta orre-ïentjem dïsse jis darjoeji. Daate Iij naa guhkene båantan gaertienistie.
Akten daelvien bovtsh lin dïsse båateme jïh desnie gåatoejin guktie lin vaane. Båanta saemide ringki, stilli båetedh bovtside veedtjedh dallah. Saemieh dam darjoejin. Ånnetji mænngan bovtsh bååstede vihth. Aaj-vihth saemide ringki jïh jeehti eevre milkeme. Saemieh voejhkelin narhkelidh dehtie ïentjeste, men nåake gåateme lij. Maaje tjarke narhkelin, læjhkan bovtsh gellien aejkien ïentjese böötin. Båanta alvas måeresne, jïh jeehti satne edtji beetnegh saemijste utnedh, juktie milkene åvteste sutnjien. Saemieh jeehtin idtji goh naan melkieh gosse daelvie. Båanta vuesiehti raejkieh dennie lopmesne gogka bovtsh lin kroehkeme. Jeehti vaenebh kraesieh geasan sjædta.
Leantsan ringki, jïh reakta-aamhtese sjïdti. Båanta jïjnjh beetnegh maaksojne krïbpesji. Akte båanta Stjørdaeleste lij reakta-aamhtesen reakta-åejvie. Göökte jeatjh båantah ligan viehkie-dööpmedæjjah. Dïhte måsnoes båanta viehkiem utni laanteburrie-kontovreste. Debpede akte laedtie bööti. Dan lij stoerre maahtoe kraesiej bïjre. Satne jeehti bovtsi gaavhtan båanta tjoeri dam jis ïentjem vihth orrestehtedh. Paehperem meatan utni gusnie lij ryöknesovveme man jïjnjh beetnegh dan åvteste.
Saemieh jeehtin bovtsh dennie vaegkesne iktegisth gååteme. Jeehtin aaj båantan skålta jis Iij milkesovveme, juktie bovtsi Iaantem vaalteme. Fåvhta aaj desnie, jïh voejhkeli saemide viehkiehtidh.
Idtjin goh dööpmedæjjah sïjhth saemide goltelidh. Buerkiestin ajve daaroen Iaaken bïjre: "Desnie hov tjåådtje ij leah bovtside naan reakta ïentjine gåatodh."
Saemieh gujht dööpmesovvin. Tjoerin maeksedh maam båanta krïbpesji. Mænngan saemieh dööpmedæjjide gihtjin: "Daesnie båantah tjahkan saemide dööpmieh. Ibie mijjieh tuhtjh dïhte staaran goh. Jis lin dijjieh tjahkasjamme saemiej reakta-aamhtesisnie, jih saemieh dijjem dööpmeme saemiej Iaaki mietie, tuhtjede dellie dïhte staaran orreme?" Idtjin gïeh gænnah eavedh vaestiedidh gænnah.
Gaaltije
Brandsfjell, H.B. & Vangberg, Å. (2003). Saemesth amma! Sijti jarnge.
Saemien | Daaroen |
---|---|
reakta-aamhtese | rettssak |
dööpmedæjja | dommer |
laanteburrie-kontovre | landbrukskontor |
milkenidh, malkanidh | bli avbeitet og nedtrampet |
skålta, skåltoe | skyld |
Relatert innhald
Veeljh aktem laavenjassijste jïh tjaelieh argumentereles teekstem.