Dejpeladtje skuvle-vaarjoeh

Dejpeladtje skuvle-vaarjoeh

Jaavoe, daelie lea gujht jeatjah tïjje, skuvle-tïjjeste aaj. Daah mov maanah aelkieminie skuvlesne, daah hov fïjne skuvlem daelie utnieh modte mijjieh.

Goh manne eelkim skuvlem, manne tjoerim fealadidh göökte luhkie vïjhte mïjlh eannan skuvlese böötim. Jïh dellie barre tjoejkedh, jaa muvhtene gujht aaj naan skovhtem fihkim, aaj naan hierkie-skovhtem, gosse våålese böötim, voenese. Ij lij gujht guktie daelie, åadtjoejibie bïjlese tjihkedidh gåetie-maadtegisnie jïh vuejedh bïjlh tåågh dåeriedidh gosse edtjebe skuvlese.

Manne måjhtam voestes aejkien manne edtjim skuvlesne aelkedh, die gujht tjidtjie ryöjredi mannem, måvhkah gujht gåaroeji, vaares-gaptah, vaares-måvhkah, im manne daejrieh, jaa naan lijhkie-vaarjoeh gujht aaj utnim.

Ikth måjhtam die idtji naan tyjjem utnieh lijhkie-vaarjojne. Dellie lin fihkeme jaavvoeh leerehte-voessi sisnie.

Dellie måjhtije, edtja lijhkie-vaarjoeh gåarodh dehtie aktede voesseste. Desnie jis sååjhti stoerre baakoeh.

Nåå, gosse lij die illeme, edtja pryövedh. Manne die tseekim dejtie vaarjojde, åå jidtedh, manne vuajnam gukt’amma daah, tjeehpes jis baakoeh dennie sjåarhtesne, dah jis båateme dan rudtjese.

Nåå, ij lij gujht mij jeatjah raerie, tjoerim gujht vaeltedh dam sjåarhtam, ij lij tjidtjien naan jeatjah tyjje mestie gåarodh. Idtjim gujht naan guapah åadtjoeh, barre suejnie-voessetjem. Ij lij gujht guktie daelie mijjen tïjjesne, daelie edtjebe utnedh dan jïjnjh vaarjoeh, jïjnjh guapah, jïjnjh lijhkie-vaarjoeh. Ij leah gujht guktie åvtesne, dellie giesege barre baarhkohkh juelkine jïh daelvege jis barre gejhkehkh.

Numhtie guktie, ij gujht gåaredh jeatjebem jiehtedh, tïjje lea gujht hijven aaj sjïdteme. Hijven lea gujht ihke bueriebadtje tïjjem aaj åadtjoejibie veasodh.

Gaaltije

Holm Bull, E. & Bergsland, K. (1993). Lohkede saemien. Davvi Girji o.s.