Essaye

Kååserijen jïh essayen leah jienebh hedtie-væhtah. Dovne kååserije-tjaelije jïh essaye-tjaelije sov teeman bïjre tjaelieh subjektijvelaakan. Gåabpatjahki leah mïelh jïh vuajnoeh mejtie sijhtieh buektedh, jïh gåabpatjahkh leavloem biejieh akten voerkes gïele-åtnose mejnie veelelaakan barkeme. Men aalkoelistie kååserije lea akte njaalmeldh sjangere, jïh dan åvteste veanhtadibie gïele edtja aelhkie jïh njaalmeldh årrodh. Essaye vuestelen iktesth akte tjaaleldh teekste orreme. Lissine dle essaye-tjaelije teemam veelebelaakan gïetede goh kååserije-tjaelije.

Akte essaye maahta daejremes jallh filosofeles årrodh, moraalen bïjre jallh vielie aarke-biejjien teemaj bïjre årrodh. Åssjele lea teemese geatskanidh ovmessie otnjegijstie. Gosse essayem gieriesvoeten bïjre tjaelebe, maehtebe vuesiehtimmien gaavhtan aati bïjre tjaeledh goh jïjtse vïhtesjimmieh, dikth jïh jeatjah tjiehpies-lidteratuvre, dïejvesh, filosofeles ussjedallemh jallh dotkeme-illedahkh siebriedahke- jallh eatneme-daejriemistie. Essaye-tjaelije gellien aejkien pryövoe, jïh ij daarpesjh ussjedidh satne byöroe akten vihties öörnegen mietie tjaeledh jallh reaktoelaakan argumenteradidh. Lohkije åådtje meatan årrodh aktene åssjaldahke-prosessesne, jïh tjaelijen vaanterdimmesne dåeriedidh teeman tjïrrh. Dïhte mij essayem tjaala vuajnoeh åtna jïh dej åvteste argumenterede, men ulmie ij leah iktesth akten tjïelke konklusjovnese båetedh. Essaye-tjaelije tuhtjie vihkielommes ektiedimmieh vuesiehtidh mejtie almetjh eah ussjedh, dïhte sæjhta ierielidh jïh lohkijem tjabrehtidh jïjtje ussjedidh.

Essaye-tjaelie edtja gïeline stååkedidh jïh dejtie viehkie-vierhtide nuhtjedh mah gååvnesieh. Dïhte aaj maahta frijjelaakan veeljedh guktie teekstem tseegkie jïh man öörnegen mietie dïhte gaajhkem tjaala. Daamtaj maahta vååjnedh goh tjaelije ajve doh åssjaldahkh dåerede mejtie åådtje mearan tjaelieminie. Læjhkan iktesth aktem soejkesjem åtna, jïh dïhte mij vååjnoe goh tjaelije ajve saaht maam tjaaleme, dan bïjre rïektesisnie veele ussjedamme.

Essaye-tjaelije edtja laejhtehks årrodh saetniesvoetide jïh mïelide. Dïhte tjuara nuekies dååjrehtimmieh jïh daajroeh utnedh ihke lohkije edtja ïedtjem åadtjodh. Lissine tjaelije aaj daamtaj aervede lohkije akte maehteles almetje.

Eevre mænngan essaye-sjangere sjugniesovvi 1500-låhkoen, akte tjïelke raaste orreme dej göökte åejvie-såarhti gaskem, persovneles essaye jïh aamhtese-essaye.

Aamhtese-essaye

Saakeles argumentasjovne naa stoerre sijjiem åådtje aamhtese-essayisnie. Tïjje doekoe dle aamhtese-essaye jiene-jienebe gahtanamme dan daejremes tjaalegasse, striengkiesåbpoe krïevenassine gaaltije-bïevnesidie jïh ovpersovneles gïele-åtnose.

Persovneles essaye

Persovneles essayisnie tjaelije maahta subjektijve åssjaldahki bïjre tjaeledh. Tjaelije ij læjhkan råållam utnieh goh privaate almetje, dïhte edtja maehteles soptsestæjjine årrodh. Dååjrehtimmieh jïh jeatjah bïevnesh edtjieh meatan årrodh juktie vielie teeman bïjre jiehtedh.

Johan Tønnesson, professovre aamhtese-provsesne Oslon universiteetesne, essayem ållermaahta gærjesne Hva er sakprosa? (2008) (Mij aamhtese-provsa?). Gaskem jeatjah dïhte veanhta såemies essaye-tjaelijh uvtemes akten onne, akademihkeles ööhpehtamme åålmegasse tjaala. Dah tuhtjieh vihkielommes jååhkesjimmiem åadtjodh daan onne lohkije-dåehkien luvnie goh stuerebe lohkije-dåehkieh jaksedh. Tønnesson tuhtjie daate lea nåake, juktie jienebh lin byöreme aavoem dååjredh essayem lohkedh jïh tjaeledh. Tønnesson tuhtjie ij leah dan vihkeles såemies aerpie-vuekien, akademihkeles sjangere-bïhkedassem fulkedh eevre guktie tjåådtje. Vuestelen tuhtjie vihkeles dam essayeligke tjaeleme-vuekiem nuhtjedh: akte pryövije vuekie, gusnie leavloe bïejesåvva hijven gïeleldh hammoedæmman. Akte dagkeres tjaeleme-vuekie aaj maahta jeatjah aamhteseprovsa-teekstine åtnasovvedh, ij ajve gosse essayh tjaelieh.