Evolušuvdna - agálaš proseassa

Evolušuvdna válddaha mo šlájat leat ovdánan, ja mo šlájat rivdet áiggi mielde. Lunddolaš válljen, mutašuvnnat, epigenetihkka ja šlájaid genoma rievdamat leat dehálaš doahpagat go galgat čilget evolušuvnna.

Evolušuvnnas lea náppo sáhka máŋgga rievdanproseassa birra mat dagahit ovtta populašuvnna genehtalaš materiála rievdamii, ja dan mii dagaha ođđa šlájaid ovdáneami. Nu mo odne dovdat organismmaid, de dat leat buot ovdánan seamma eallinmálles, ja ovddeš organismmain mat ledje seamma oavssis sohkamuoras.

Charles Darwin čálii ahte lunddolaš válljen eaktuda 1) liigebuvttadeami, 2) árbbi ja 3) variašuvnna

1. Riegádit eambbo maŋisboahttit go dat mii lea dárbbašlaš doalahit populašuvnna stabiilan. Lea ollu mii lea váralaš maŋisbohttiide, ja lea stuorát liiba ahte muhtin ceavzá go máŋggas riegádit oktanis.
2. Maŋisbohttiin boahtá árbemateriála goappašat váhnemiin ja sulastahttejit daid.
3. Vaikko ovtta populašuvnna indiviiddat leat ovttalágánat oaidnit, de leat sin árbemáteriálas variašuvnnat.
   

Muhtin indiviiddat ovtta populašuvnnas leat buorebut vuogáiduvvon dan bokte go leat nannoseappot ja gievrrat, čeahpibut gávdnat biepmu dahje čeahpibut váruhit maŋisbohttiideaset. Sis lea ovdamunnui gilvvus oažžut eanemus mánáid ceavzit, stuorrut ja fievrridit genaideaset viidaseappot. Dainna lágiin vuogáiduvvo olles populašuvdna áiggi mielde buorebut dan birrasii gos ellet.

Jus birasfáktorat rivdet, de leat muhtimiin populašuvnnas genat mat dahket ahte dat álkibut vuogáiduvvet ja cevzet. Ovdamearkan dasa sáhttá leat ivdni mii suddje boraspiriid vuostá. Dain geain lea buoremus suodjeivdni, ovdamearkka dihte dolggiin dahje guolggain, eai válddahala nu álkit. Nu dat cevzet buorebut go earát, ja fievrridit genaideaset viidáseappot. Nu šaddá dat genavariántta dađi eambbo dábálaš populašuvnnas.

Muhtin iešvuođat šattuin, nu mo siepmanbiđggideapmi, sákkit ja guohtunmirkkot, sáhttet dahkat daid vuoitin gilvvus ceavzit ja biđget genaideaset garra birrasiin.

Koevolušuvdna

Šaddoborriid ja šattuid gaskavuođa sáhttá dávjá gohčodit evolušonára vearjogilvun, mas sihke šaddoborrit ja šattut ovdánahttejit ain ođđa iešvuođaid. Diekkár goabbatbeallásaš vuoigáideami namahus lea koevolušuvdna, ja dat dáhpáhuvvá maiddái lieđđešattuid ja gavjejeaddji divrriid gaskkas.

Ovdamearkkat

• Buorre siepmanbiđggideapmi biekka mielde nu mo uvlorásis, dahje siepmanat main lea juoga birra mii geasuha siepmanbiđgejeddjiid (skáhpemuorjjit ja rásttis)
• Sákkit diehpperásiin (dárogillii: tistel)
• Guohtunmirkkot: Muhtin šattut suddjejit iežaset mirko- dahje ávnnasbuvttademiin maid lea lossat suolbmudit. Earát sáddejit hájaid mat geasuhit vieksáid, mat de fallehit divremáđuid mat guhtot šattu.

Ceavzinstrategiija - vuogáideapmi evolušuvnna bokte

Jekkiin gávdnat mii šlájaid main leat ovdánan hui erenoamáš ceavzinstrategiijat, mat addet daidda gilvalanovdamuni. Darfesámmál luoitá antiseptalaš (baktearagoddi) ávdnasa sphagnan, mas unnán eará šlájat loktet. Čurolasta ges lea biergoborri šaddu mii birge hui šattoheames eatnamis, dan dihte go darveha ja suolbmuda divrriid.