Njuike sisdollui
Geahččaladdan

Geahččaladdan: Ráhkat iežat jogurtta

Bioteknologiija mearkkaša geavahit ealli organismmaid ráhkadit ávkkálaš buktagiid, ja dan leat olbmot dahkan duháhiid jagiid. Dán geahččaladdamis galggat suokkardit árbevirolaš bioteknologiija go ráhkadat iežat yoghurta.

Duogášteoriija

Jogurttas lea Lactobacillus acidophilus bakteara. Erenoamáš enzymat dán baktearas nuppástuhttejit laktosa mielkkis mielkesuvrin. Nuppástuhtten vuolida pH-árvvu mielkkis ja váikkuha mielkeproteiinna kaseina proteiidnastruktuvrrii nu ahte mielki lohppe. Dát addá buktaga man mii dovdat jogurtan.

Ulbmil

Geahččaladdama ulbmil lea suokkardit árbevirolaš bioteknologiija praktihkalaš geavaheami.

Danne go ii leat lohpi borrat dahje juhkat laboratoriijas, ferte dát geahččaladdan čađahuvvot klássalanjas dahje gievkkanis, vai sáhttibehtet máistit jogurtta.

Bargovuohki

  1. Álggos guorahalat mikroskohpas mikroorganismmaid maiguin galggat bargat.

    1. Seagut njealjádas deadjabastte sieiva jorgurtta sulli 2 deadjabastte čáziin unna cearkelásežii. Luvus galgá leat oalle njárbat.
    2. Bija ovtta goaikkanasa jorgurtaluvvosis objeaktaláse ala, ja bija gokčanláse goaikkanasa ala.
    3. Geahča preparáhta mikroskohpas. Álgge vuollegis stuoridemiin, ja stuorit stuorideami dađistaga. Máid oainnát? Govve áinnas mobiilatelefovnnain mikroskohpa okulára čađa.
  2. Ráhkat alccesat jorgurtta.

    1. Geavat gásterola, ja ligge mielkki 82 °C radjái. Fiero čađa gaskka. Geavat áinnas digitála termomehtara.
    2. Váldde gásterola eret pláhtas ja divtte mielkki čoaskut gitta 42 °C radjái. Cavgileapmi: Jus háliidat jođáneappot čoaskudit mielkki sáhtát deavdit galbma čázi bassangárrái, ja bidjat gásterola dohko.
    3. Lasit sulli ovtta deadjabastte jogurtta, ja fiero dan bures mielkái.
    4. Njorre seaguhusa ráinnas muorjemeasttolásiide dahje sullasaččaide. Bija lohkii, ja bija jogurtalásiid liggenskábii (dahje gasku ommána) 42 °C:ii sulli 7–10 diimmu (sáhttá orrut nuppe beaivái). Mađi guhkit jogurta orru, dađi suvrát dat šaddá.
    5. Bija jogurtalásiid galbmaskábii unnimusat 6-12 diimmu - áinnas boahtte luonddufágadiibmui - vai jogurta lohppe. Dál sáhtát fierrut jogurtta, oažžun dihte dássedis čoahku.

Cavgileapmi!

Bija jogurtii mágu šaddosiiguin, murjjiiguin dahje honnegiin.

Gažaldagat ja bohtosat

  • Válddat mo Lactobacillus acidophilus lea olggosoaidnit mikroskohpa vuolde.
  • Manne mii sáhttit dadjat ahte jorgurtta buvttadeapmi lea geavatlaš bioteknologiija?
  • Maid dahká Lactobacillus acidophilus milkkiin vai dat šaddá jogurtan?
  • Čilge bargovuogi iešguđet temperatuvracehkiid. Manne leat dat dehálaččat?
  • Čilge manne jogurttas lea suvrát máhku go mielkkis.
  • Veardit iežat dahkkon jogurtta mágu industriála buvttaduvvon jorgurttain man oasttát rámbuvrras. Válddat erohusaid ja ovttaláganvuođaid.
  • Makkár eará buktagat mat leat bioteknologiija vehkiin ráhkaduvvon, leat dus ruovttus?
  • Mii lea erohus árbevirolaš ja ođđaáigásaš bioteknologiijas?

Guoskevaš sisdoallu

CC BY-SA 4.0Dán lea/leat čállán Einar Martin Kålen ja Camilla Øvstebø .
Maŋemusat ođastuvvon 2020-12-05