Mat leat bioteknologiija ja genateknologiija?
Bioteknologiija ja genateknologiija definišuvnnat
Bioteknologiija
Bioteknologiija vuollái gullá buot ávkkástallan ealli organismmain - šaddoseallain, ealleseallain ja mikroorganismmain - ráhkadit buktagiid mat leat ávkin midjiide. Duháhiid jagiid lea dát máhttu geavahuvvon ráhkadit buktagiid dego vuostá, láibbi, viina, jogurta ja vuollaga.
Ođđaáigásaš bioteknologiija vuollái gullá vel genateknologiija, mii geavaha ođđasit teknihkaid sirret, dutkat ja rievdadit árbemateriála.
Genateknologiija
Genateknologiija lea ođđaáigásaš teknologiija mas bargá árbemateriálain, rievdadan dihte organismmaid genehtalaš oktiibidjama. Reaiddut mat geavahuvvojit genaid redigeret šaddet čađat buorebut. Seammás ovdánahttojuvvojit ođđa teknihkat mat geavahuvvojit sihke dutkamis, medisiinnalaš divššus, eanandoalus, birrasis ja industriijas. Go genaid identifiserejit ja kártejit, de daid sáhttá rievdadit ja bidjat oktii ođđa vugiid mielde ráhkadan dihte dihto buktagiid.
Genateknologiija – bioteknologiija mas leat genat reaidun
Bioteknologiija vuođđun lea ipmirdit mo seallat doibmet, ja mo mii sáhttit dan máhtu geavahit ovdamearkka dihte dikšut dávddaid, ráhkadit buoret dálkasiid, ovdánahttit dávdaresisteanta šattuid dahje buorebut fuolahit birrasa.
Dađi mielde go mii ipmirdit molekylárabiologiija buorebut, de ain ovdánahttojuvvojit ođđa reaiddut ja vejolašvuođat. Ovdamearkan dasa lea genaskárri CRISPR, mii čuohppá DNA juste dan gena bokte mii galgá rievdaduvvot.
Eahpesihkarvuohta, dearvvašlaš eahpádus ja reguleren lágaid bokte
Vaikko genat leat kártejuvvon, de leat ain ollu vástitkeahtes gažaldagat das mo genat ovttasbarget. Jus mii rievdadit ovtta gena, de dat sáhttá váikkuhit earáid, mii fas váikkuha proteiinnaide mat galget ávdnejuvvot. Danne ii leat imaš ahte ollusat divvot kritihkalaš gažaldagaid genateknoliija geavaheapmái, go ovdáneapmi manná nu jođanit ahte mii eat nagot oaidnit visogova buot vejolaš váikkuhusain dearvvašvuhtii ja birrasii.
Mii sáhttit eahpidit muhtin vejolašvuođaid maid genateknologiija addá, ja seammás leat giitevaččat dan dutkama ovddas mii dahkko. Dat lea dahkan vejolažžan ovdánahttit ollu buriid boahkuid ja dálkasiid dávddaid vuostá mat muđui livčče leamaš várálaččat.
Genateknologiijaláhka regulere buot genamodifiserejuvvin organismmaid geavaheapmi ja elliid klonema, hehtten dihte ođđa vejolašvuođaid boasttugeavaheami.
Genateknologiija buorrin buohkaide?
Ođđa vejolašvuođat - ođđa hástalusat
Genateknologiija addá midjiide vejolašvuođaid mat mis eai leat goassege leamaš. Nu mo buot ođđa teknologiija, de dat baldá muhtumiid ja geasuha earáid. Leat maid ollusat geat vurdet ahte dutkama bokte gávdnojit dikšunvuogit dávddaide maid dál ii vuos sáhte buoridit, nu mo demeansa ja deahkkegoarráneapmi. Mii oažžut čađat eambbo máhtu genateknologiija birra, ja dat addá čađat ođđa vejolašvuođaid. Genateknologiijain mii sáhttit čoavdit ollu váttisvuođaid biebmobirgejumi ja dearvvašvuođa hárrái, muhto mii fertet vuoruhit ja árvvoštallat váikkuhusaid das maid bargat. Diehtit go mii maid mii háliidit?
Guđiid ođđahutkkosiidda mii sávvat buresboahtima, ja guđiid háliidit gieldit?
- šaddadit gođđosiid mat sáhttet divvut vahágahtton orgánaid?
- genamodifiserejuvvon biebmu mas lea buoret biebmoávnnassisdoallu?
- genamodifiserejuvvon šattut mat girdet buollaša ja goikkádaga?
- biffa ráhkaduvvon laboratoriijas (addá unnit -luoitima)?
- biologalaš dálkasat mat leat genateknologiija bokte ovdánahttojuvvon?
- klonet buriid nállašuhttinelliid?
- váldit eret dávdagena monneseallain/embryos vai rievdan árbejuvvo?
- monnedonašuvnda + siepmandonašuvdna buohkaide geat eai oaččo mánáid eará vugiid mielde?
Ráhkat listtu guhkibun, ja vállje!
Láhkaregulerern - ii ovttalágan buot riikkain
Hehtten dihte ođđa vejolašvuođaid ehtalaš badjelduobmama ja boasttugeavaheami, lea buot bioteknologiija ja genateknologiija geavaheapmi garrasit regulerejuvvon lágain, muhto ii seamma čavgadit juohke sajis. Dáhpáhuvvá ollu dutkan ja iskan ollu birrasiin miehtá máilmmin, ja dutkit leat lávkon stuora ovdánanlávkkiid maŋimus jagiid. Sáhttá datte ge mannat guhkes áigi ovdal go šaddá lobálažžan geavahišgoahtit ođđaseamos teknihkaid.
Smiehta ja guorahala
Mo ráddje genteknologiijaláhka dutkama ja teknihkaid geavaheami Norggas?
Dieđát go riikaid mat eai regulere genateknologiija seamma garrasit?
Man stuora friddjavuohta ja man ollu ráddjen berre lea bio- ja genateknologiija dutkamis ja geavaheamis Norggas ja eará riikain?