Bargobihttá
Barkh teekstine Biejjie-baernien såangoe
Barkh teekstine «Biejjie-baernien såangoe Jeahnaj eatnamisnie».
Lohkh teekstem Biejjie-baernien såangoe Jeahnaj eatnamisnie gærjeste Biejjien baernie, maam Harald Gaski tjaaleme. Darjoeh laavenjasside.
Lohkh dah voestes 6 boelhketjh (s. 34–35) jïh buerkiestimmiem (s. 23) gærjesne Biejjien baernie. Vaestedh gyhtjelasside.
- Guktie lij dennie tïjjesne goh Biejjie-baernie byjjeni?
- Gåabph Biejjie-baernie sæjhta vuelkedh?
- Mannasinie Biejjie-baernie sæjhta dahkoe vuelkedh?
- Giejnie vöölki?
- Man guhkiem fealadieh?
- Mejnie fealadieh?
Lohkh boelhketjh 7 – 11 (s. 35–36) jïh buerkiestimmiem s. 24–25. Vaestedh gyhtjelasside.
- Mij minngemosth rïhpesi?
- Gie lij mearoe-gaedtesne?
- Maam nïejte mearoe-gaedtesne darjoeji?
- Jeahna sïjhti Biejjie-baernine gaahtjedh. Buerkesth guktie.
- Guktie Jeahna-nïejten jïh Biejjie-baernien hïeje?
Lohkh dah minngemes boelhketjh (s. 38–41) jïh buerkiestimmiem s. 25–31. Vaestedh gyhtjelasside.
- Guktie dah Jeahnaj eatnamistie vöölkin?
- Guktie lij feeleme?
- Jeahna-nïejten lååvkeme-lijnien golme tjoelmh. Guktie tjoelmh paarretje-guaktide viehkiehtin?
- Minngemes boelhketjisnie: Aajjarahhan, voenjeledueljien nelnie måersie saemiedehti unnebe almetjinie uvhte (s. 41). Maahtah daam jeatjah baakoejgujmie tjaeledh?
Daelie teekstem Biejjie-baernien såangoe Jeahnaj eatnamisnie lohkeme. Mijjieh daam saemiej sjugniedimmie-eposine gåhtjobe. Mannasisnie? Buerkesth.