Iešguđetlágan EM-báruid iešvuođat

Heinrich Hertz oaččui inspirašuvnna Maxwella teoriijain elektromagnehtalaš báruid birra, ja jagis 1887 geahččalattai son elektralaš sugademiiguin mat ráhkadedje radiobáruid. Dát leat bárut main lea vuollegis frekveansa ja guhkes bárroguhkkodat, 1 mehtera rájes gitta máŋga km rádjái.

Son čájehii ahte dain ledje bárroiešvuođat nu mo ovdamearkka dihte doadjin, sodjan ja bajálastin. Son ráhkadii dain čuožžu báruid ja nagodii dainna lágiin mihtidit leavttu, ja dat lei 300 000 km/s, - juste nu mo vuordit elektromagnehtalaš báruin lea!

Dan dihte go radiobáruin lea nu guhkes bárroguhkkodat, de daiguin manná hui bures sáddet signálaid guhkes gaskkaid. Bárut main lea oanehis bárroguhkkodat háddjanit álkit, dan botta go radiobárut mannet ráfis njuolga ovddas. Dasa lassin sáhttá ionosfeara, sulli 80-400 km eatnama bajábealde, reflekteret radiobáruid ruovttoluotta eatnamii ja dainna lágiin olle dat vel guhkelii.

Go stuoridii Hertz sugadanfrekveanssa lei vejolaš ráhkadit elektromagnehtalaš báruid main lei alit frekveansa - mikrobárut. Dáid elektromagnehtalaš báruid joavkkus leat bárroguhkkodagat gaskkal 1 mm ja 1 m. Don dáiddát dovdat daid buoremusat mikrobárroommána bokte.

Sivvan go biebmu lieggana nu jođánit mikrobárroommánis, lea ahte mikrobáruid frekveansa heive bures oktii frekveanssain mainna sihke buoide- ja čáhcemolekylat lunddolaččat sugadit. Dainna lágiin "šluvgá" mikrobárroommán buot čáhcemolekylaid biepmus. Dan dihte lieggana biebmu mas lea čáhci, dan botta go tallearka (mas ii leat čahci) ii lieggan.

IR-suonjardeapmi lea elektromagnehtalaš suonjardeapmi mas lea veaháš unnit energiija go oinnolaš čuovggas. Das leat bárroguhkkodagat gaskkal 700 nm ja 1 mm, ja daid oanehepmosiid dáin dovdat liikiin. Go dovdat suonjardanlieggasa mii boahtá muorraommánis, de dat leat IR-suotnjarat mat leat oalle lahka rukses oasi spekteris.

Go juoga man diŋggas loktana temperatuvra, de dat sáddegoahtá oinnolaš čuovgga go lea sulli 600°C. Dalle šaddá áhcagas dat diŋga. Dán oainnát ovdamearkka dihte ommana bassinelemeanttas ja suonjardanommaniin.

Digitála kameraid lea vejolaš ráhkadit dainna lágiin ahte registrerejit ja čájehit infrarukses báruid. De sáhttet geavahuvvot termogovvemii gávdnat gos liekkas suođđá boares visttiin, dahje kamerai mii ohcá lieggasa.

Infrarukses bárut bohtet molekylalihkastagain. Dan dihte go molekylat lihkadit jođaneappot alit temperatuvrrain, de molekylat sáddejit olggos IR-baruid main lea eambbo ja eambbo energiija dađi mielde go temperatuvra loktana. Seammás oatnu suonjardeami bárroguhkkodat. (Muitte ahte vuollegis energiija vástida guhkes bárroguhkkodahkii!)

Suokkar IR

Sáhtát geahččalit geardduhit geahččaladdama man William Herschel barggai go fuomášii IR jagis 1800. Son mihtidii temperatuvrra loktaneami iešguđet ivnniin oinnolaš spektras, ja lei dasa lassin bidjan termomehtera juste olggobeallái oinnolaš guovllu dárkkistit ahte temperatuvra lea dássálagaid. De čájehuvvui ahte dát termomehter olggobealde čájehii eanemus temperatuvrra lassáneami obanassiige!

Dá leat guokte eaŋgalas neahttasiiddu mat cavgilit mo sáhttá čađahit eksperimeantta

• Herschel Infrared Experiment, sihke oahppi- ja oahpaheaddjeresursa eaŋgalasgillii, neahttasiiddus edu.rsc.org.
• Herschel Infrared Experiment, cavgileamit ja bargovuohki eaŋgalasgillii neahttasiiddus ras.ac.uk.

Sivas go min oaidnoáicu lea ráhkaduvvon dulkot oinnolaš čuovgga, de leat mii olbmot dovdan ollu čuovgga iešvuođain guhkit áigge juo. Birrasit 1000 jagi m.Kr. dovde čuovgadoadjima prinsihpaid, ja Kiinnas, Arabias ja Persias čilgejedje arvedávggi rievttes ládje dego doadjin čáhcegoaikkanasain. 1200-logus ledje oahppan láse šliipet linsan ja ráhkadit vuosttaš čalbmelásiid. Linsadahkkit čehppo dađistaga, ja birrasit jagi 1600 ráhkadeddje sihke vuosttaš mikroskohpa ja teleskohpa.

1670-logus čájehii Isaac Newton prismma vehkiin ahte vilges čuovggas leat buot arvedávggi ivnnit. Son definerii ahte dat 7 spektralivnnii lea ruoksat, oranša, fiskat, ruoná, alit, indigo ja violeahtta.

Ovdal jagi 1860 dihte nappo bures mo čuovgasuotnjarat láhttejit, muhto ii gávdnon vuos buorre čilgehus dasa mii čuovga rievttimielde lea.

Johann W. Ritter vieččai inspirašuvnna Herschela gávdnosiin ja geahččalattai nuppe bealde oinnolaš spektera. Jagis 1801 čájehii son ahte silbakloriida (mii maŋŋil geavahuvvui fotobáhpirii) čáhpoda jođaneabbo olggobealde violeahtta guovllu go siskkobealde. Doppe nappo fertii leat suonjardeapmi! Dát suonjardeapmi gohčoduvvo ultravioleahtta suonjardeapmin, go lea olggobealde violeahtta guovllu.

UV-suonjardeapmi lea guovllus mas bárroguhkkodagat mannet 10 nm rájes gitta 400 nm radjái ja juhkkojuvvo golmmá "ivdniin": UV-A, UV-B ja UV-C.

UV-A lea lagamusas oinnolaš čuovgga ja das lea unnimus energiija dan golbmasis, dan botta go UV-C suotnjariin lea alimus energiija. Beaivečuovggas leat álgoálggus buot golbma sortta, muhto lihkus oksygena (O₂) ja ozongeardi bissehit measta buot UV-C, nu ahte dain eat dárbbaš fuolastuvvat. UV-A ja UV-B gal sáhttet min áfáiduhttet nu ahte buollit ja vaikko dagahit borasdávdda.

Røntgensuonjardeapmi lea elektromagnehtalaš suonjardeapmi mas lea eambbo energiija go UV-C-suonjardeamis ja mas leat bárroguhkkodagat oaneheappot go 10 nm.

Wilhelm Røntgen fuomášii dáid jagis 1985 go barggai eksperimeanttain mas goazahii elektrovnnaid main lei alla leaktu. Son gohčodii suotnjariid X-suotnjarin mat leat eaŋgalasgillii gohčoduvvon x-rays. Son fuomášii maiddái ahte suotnjarat čuvge ávdnasiid čađa maid čađa dábálaš čuovga ii čuovgan. Suotnjariiguin sáhtii dan dihte ráhkadit govaid ealli olbmuid dávttiin. Dás guoras oainnát máilmmi vuosttaš røntgengova. Dat lei su eamida, Anna, giehta.

Røntgensuonjardeapmi geavahuvvo ollu ráhkadit govaid goruda siskkildas struktuvrrain. Lea maid ávkkálaš veahkkeneavvu industriijas ja dutkamis almmustahttit kristállaid ja molekylaid struktuvrraid.

Gammasuonjardeapmi

Gammasuonjardeami birra muitaluvvo radioaktiiva suonjardeapmi-siidduin.