Hopp til innhald
Fagartikkel

Laejhtehke

Mijjieh laejhtehks gosse maam akt jiehtebe maam jeatjebh eah edtjh jaehkedh. Dam maam soptsestæjja jeahta ibie edtjh guarkedh guktie jeahta. Soptsestæjja veanhta goltelæjjah edtjieh dam tjeakoes dïjrem guarkedh.

Mij laejhtehke?

Kaanne tjidtjie jallh aehtjie jeahta gosse dov tjïehtjelasse tjaanga jïh ih datne annje hïnneme sjeakodh Datne joe sjyökeme? Aelhkemes laejhtehks baakoeh jïh raajesh guarkedh gosse soptsesteminie, men mijjieh maehtebe aaj laejhtehks årrodh gosse tjaelebe.

Sosiaale funksjovne

Mijjieh maehtebe laejhtehks årrodh ovmessie vuekine. Laejhtehks årrodh maahta aaj aktem sosiaale funksjovnem utnedh, jïh vuesehte gie meatan jïh gie ij leah. Gellie noerh laejhtehkem nuhtjieh. Jis akte voelpe dutnjien jeahta datne dan jåasoeh, dellie ij dïhte sïjhth datne edtjh dam jaehkedh. Datne hov guarkah dov voelpe sjelhkede, dan åvteste datne govlh guktie jeahta, men aaj vuajnah guktie dåemede. Kråahpen gïeline aaj vuesiehtibie jis mijjieh laejhtehks jallh ibie.

Mijjen seammaleejnes lustes-aajmoe?

Gosse voelph sinsitniem jarhpoedieh, eah dah sïjhth vuesiehtidh jeatjebh leah jåasoeh, men ajve sijhtieh lustestalledh.

Mujhtieh vååregelaakan årrodh jis datne ussjedh laejhtehke årrodh gosse dovne soptsesteminie jïh tjaelieminie. Eah gaajhkesh daarpesjh guarkedh datne laejhtehks, dan åvteste eah seammaleejnes lustes-aajmoem utnieh goh datne.

Gavsoeh

Jis datne gavsoeh dellie datne laavsh. Mejtie datne sïjhth vuesiehtidh gie akt jåasoeh, jallh datne sïjhth vuesiehtidh maam akt ij hijven. Jis mijjieh edtjebe gavsoeh årrodh dle maehtebe dovne gïelem jïh bolle-gïelem nuhtjedh.

Vuesiehtimmien gaavhtan mijjieh maehtebe naan baakoeh tjerkebe jiehtedh mearan tjelmieh jorpehke darjobe.

Guktie vïenhth, manne maahtam daejredh dov lea pryövoe jirreden gosse ih maam soptsesth gænnah.

Dïhte guhte lea gavsoeh, gellien aejkien maam akt halke jeahta. Gosse mijjieh gavsoeh, dle tjoerebe mujhtedh mijjieh maehtebe jeatjabidie måaskelidh, jalhts ibie ussjedamme.

Satijre

Satijre aaj akte sjangere, jïh romerh eelkin dam nuhtjedh. Dah satijrem nuhtjin dan åvteste dah sïjhtin åejvide jïh seabradahke-tsiehkide laejhtedh. Men mijjieh maehtebe aaj satijrem nuhtjedh gosse edtjebe almetji haaltje-bieliem jïh nåake-bieliem vuesiehtidh. Mijjieh satijrem gaavnebe diktine, esseyine, romaanine, tv- jïh radijove-saadteginie.

Baakoeh

Saemien

Daaroen

laejhtehksironisk
laejhtehkeironi
sjelhkiedidhprate tull, tulle
lustes-aajmoehumor
gavsoehsarkasme
halke jiehtedhsi rett ut
måaskelidhfornærme