Guktie argumenteradidh?
Vihkielommes argumentereles teekstine lea argumentasjovne. Aajkoe lea dåastojem baajnehtidh. Gellien aejkien tjoerh gellie ovmessie argumenth nuhtjedh guktie aajkoem jaksedh.
Argumentasjovne mij åehpies daejremen mietie jïh maam maehtebe vuarjasjidh, lea gaahpoeh jallh ryöktesth argumentasjovne. Daejremevoeten teekstinedaate argumentasjovne aelhkie guarkedh jïh vihkielommes juktie krïevebe argumenth edtjieh eensi jïh tjïelke årrodh.
Mijjieh jeenjemes gyhtjelassh digkiedibie. Akte gyhtjelasse vuesiehtimmien gaavhtan ovjuvre-politihke. Mijjieh maehtebe vierhtieh, vuajnoeh jïh aaj daejremem digkiedidh.
Dannasinie seedtije tjuara dovne jiermiem jïh vaajmoem baajnehtidh, appelleradidh. Seedtije sæjhta dov domtesh baajnehtidh. Ij leah man aelhkies tjeakoes argumenth vueptiestidh. Maehtebe seedtijen argumenth goerehtidh daejnie gyhtjelassigujmie:
- seedtije sæjhta domtesh baajnehtidh?
- mah gïeleldh vierhkie-vierhtieh seedtije nuhtjie?
- maam seedtije jeahta/tjaala guktie dåastoje edtja dam jaehkedh?
Dam maam jeahta tjuara aaj maehtele jïh saatnan årrodh guktie mubpieh edtjieh satnem goltelidh jïh jaehkedh.
Dah greekeladtjh mïelin håaloje sov goltelæjjah tsavtsa golme vuekine. Dah golme appelle-hammoeh dah gåhtjoejin logosinie, etosinie jïh patosine. Logose-appelle lea gaahpoeh argumentasjovne, fakta-argumenth mejtie håaloje buakta. Etose jïh patose appelle-hammoeh mah tjeakoehkisnie: Etose jis håalojem jaehkebe, jïh patose domtesh mah håaloje sov goltelæjjine gååske jïh mïelide appellerade. Aelhkebe vuekine maehtebe jiehtedh, etose jïh patose ektesne tjeakoes argumentasjovne.
Saemien | Daaroen |
---|---|
argumenteradidh | argumentere |
argumente | argument |
argumenteles | argumenterende |
argumentasjovne | argumentasjon |
argumenteradimmie | argumentering |
argumenteradimmie-vuekie | argumentasjonsmåte |