Hopp til innhald
Litterære tekstar

Staaloe mij dakterem utni

Daate soptsese lea gærjeste «Gåebrehki soptsesh» maam Knut Bergsland tjaaleme. Gærja voestes aejkien trygkesovvi jaepien 1943 jïh mubpien aejkien jaepien 1987. Ella Holm Bull lea gærjam åarjel-saemien learoe-reaktoen mietie orresistie tjaaleme.

Staaloe mij dakterem utni

Akte staaloe mij aktem dakterem utni. Fearmas dïhte lij. Dellie vïjvem fihki, men idtji dïhte vïjve sïjhth staalojne tjåenghkesne årrodh. Dellie dïhte jåhtaji, dellie båarhte lin naan jaepiem.

Dellie staaloe healsoehti galkin bååstide båetedh. Men idtji daktaråbpoe sïjhth bååstide juhtedh. Men dïhte vïjvebe lïjhke juhti. Såå (die) ohtje maanam utnin. Gosse fraamme dalvin, dellie Rovhtege olkese bööti dåastoehti, jïh dellie jeehti: «Baajh manne dam maanam guadtam gåatan.» Dam maanam gujht ååjmestin, jïh bissin jïh maatadin.

Jïh vïjvebe göökte stoerre råahkh heanti. Jïh göökte staajnh åadtjesti jïh viedti dan loedte-bealese. Jïh dellie låavtegem tseegki. Dellie bearkoeh göödti gåatan, seangkoe-vaarjoeh, seangkoem leetjin, jïh dellie göökte gïsse galth tjoehpi beeji seangkoen sïjse. Juktie dïhte daktaråbpoe mïeli man tïjjen staaloe provhki tjuedtjielidh jïh olkese gadtjedidh.

Dellie jïjtjh lin dan låavtegen ålkoelisnie. Dellie staaloe dalvi låavtegen sïjse sov stoerre beejline jïh damtehte seangkoem. Dellie damti gåabpegh lin desnie åerieminie. Dellie tjoehpesti. Dellie dakteren nidtjie-boenge jåelkedi.

Dellie nåanastehtin dejtie staajnide jïh vöölkin vuejien dam loedteraejkiem bååstide. Jïh dellie goh staaloe vueptiesti aereden, dellie galki vaedtsedh dan låavtegen sïjse jïh vuejnedh. Dellie haarme sjïdti juktie lij nearrahtamme. Jïh dellie vöölki minngielistie galki dåalvodh jïh jaksedh. Men idtji måjhtijh dejtie staajnide, vienhti barre dah råahketassh. Jis lij måjhtajamme dejtie staajnide, dellie badth lij jakseme. Men dåalvoeji goske dan krisna-pruvvien vuestie. Men idtji dellie vielie nahkesjh guhkiebasse dåalvodh.

Men dellie healsehti ahte galkin båetedh sijjen krievviem raerhkedh, for idtji dam sïjhth. Men idtjin badth dahkoe vuelkieh. Men dellie staaloe jïjtje reerhki jïh vuejehti dan krisna-pruvvien vuestie. Dellie fihkin jïjtjh destie vaeltedh. [1]

Baakoeh

Saemien

saemien

fearmas

vakker

ååmestidh

drepe

jåelkiedidh

dovne bort, drepe

beejle

øks

nåanastehtedh

snu

Staaloe mij aktem dakterem utni, Vanja Torkelsson låhka.

0:00
-0:00
Lyd: Knut Bergsland, Rørosmuseet, Aajege / CC BY-NC-SA 4.0