Mov aahkan gåetie jïjnjh tjïehtjelh

Mov aahkan gåetesne jïjnjh tjïehtjelh

Manne aahkan luvnie. Dïhte prïhtjegem jïh gaahkoem voejine munnjien dorjeme. Daelie manne tjahkesjem byöpmedeminie. – Maam datne daan biejjien dorjeme Aanna? Manne tuhtjem hijven aahkine årrodh naan aejkien. Dïhte dan, jaa, joeleds jïh baaja mannem oktegh årrodh. – Ij goh jïjnje. Åareme jïh ånnetji datovrine gïehtelamme.

Gosse manne lim nuerebe, manne daamhtah daesnie åeriejim. Mov aahkan stoerre gåetie, dïhte kraevies jïh vesties ålkone, jïh vååjnoe goh galmes, gaajh båeries gåetie. Jis ih daejrieh naaken gåetien sisnie årroeminie, ih dam vuejnieh, bene manne daajram aahka desnie orre. Gåetien jïjnjh tjïehtjelh, datne edtjh daejredh ... Naan aejkien manne provhkem aahkam gihtjedh mejtie dïhte maahta munnjien aktem orre tjïehtjelem vuesiehtidh. Manne gellien aejkien dam gihtjeme, jïh manne jïjnjh tjïehtjelh vuajneme, bene manne barre vuajneme naaken dejstie. Aahka fïerhten aejkien aktede tjïehtjelistie båata gosse manne båatam, jïh manne eeremasth sïjhtem dam tjïehtjelem vuejnedh. Mov aahka lea tjeakoes. Naaken orre, fïerhten aejkien aahkine ... Manne aehtjiem akten aejkien gihtjim mij aahkan faatoes. Aehtjie raakte måarehks sjïdti jïh fuehpesne vaestiedi: – Ij leah aahka goh jeatjah almetjh. Kaanne dan åvteste manne tuhtjem dan luste aahkan luvnie årrodh aaj.

Manne riejries byöpmedidh jïh manne mov bæjngoldsvaarjoeh tsaakam. – Nåå nåå aahka, manne dallegh vihth båatam guessine dov gåajkoe. Manne govlem aahka vaestede «nåå nåå» jïh manne oksem gaptjem.

Manne gåatan vaadtsam. Gåetesne skohtelem goh sïejhme. Tjidtjie gæljoeji: – Datne dïhte Aanna? – Mmm ... manne vaestedem. Manne tjöövkese vaadtsam jïh ohtje tjaetsiem jovkem. Åabpa Silje båata jïh gihtjie mejtie månnoeh edtjien maam akt darjodh. – Jaa dallegh, manne tjoerem barre voestegh byöpmedidh. – Maam datne aahkan luvnie dorjeme? – Ij dan jïjnjem, byöpmedamme. Manne jïh Silje föörhkedien. Manne ussjedem manne barre byöpmedamme daan biejjien. – Jïh datne? Aahka naan aejkien dutnjien naan tjïehtjelem vuesiehtamme? Manne rontestallem maam aahka abpe tïjjen dorje sov tjïehtjelisnie. Fïerhten aejkien båatam, dïhte sov tjïehtjelistie båata jïh gosse manne sïjhtem vuejnedh maam dïhte darjoeminie, dïhte jeahta «ijje» jïh aalka man akt jeatjeben bïjre soptsestidh. Manne sïjhtem daejredh!

Silje raakte seamma båeries mannine jïh månnoeh abpe jieledem hijven voelph orreme. Månnoeh jïjnjem ektesne pruvhkien darjodh. Fiestese vuelkedh, bovtsh deemedh, bååhkesjidh jïh jienebem. Manne jïh mov åabpa aktene provne gåetesne orreme monnen tjidtjine jïh aehtjine. Manne luhkie-golmen jaepien båeries. Manne akte nïejte goh gaajhkh jeatjebh nïejth mah luhkiegolme. Jallh manne kaanne ånnetji ov-sïejhme? Manne hov tuhtjem luste aahkan luvnie daan baelien årrodh. Manne dam aerebe aaj tuhtjim, bene ij goh daelie ...

Silje joe ålkone jïh manne varki gåårvedem jïh olkese vaadtsam. –Manne ussjedem mov råantjoem vuejedh, sïjhth mannem viehkiehtidh? Månnoeh geasastahkem geasastehtien jïh gierehtsem joksedien. Siljen klovse-råantjoe varki aalka hajkedh jïh dïhte hijven gåaradi. Dellie joe jemhkelde jïh månnoeh tjuerien gåatan vihth vaedtsedh.

Dan iehkeden manne ussjedim jïh rontestallim aahkan tjeakoes tjïehtjelen bïjre. Jïh gosse manne tjuedtjielamme minngeben biejjien, manne aahkese ringkem gihtjem mejtie manne maahtam båetedh. Akten njealjehts tæjmoen mænngan, manne geajnosne aahkese. Manne oksem rïhpestem jïh aahkam vuajnam sov tjïehtjelistie båata. – Buerie aerede aahka. Maam datne daan biejjien darjoeminie? –Manne ånnetji vuajnam. – Vuajnah? manne gihtjem. Aahka varki tjöövkese vaadtsa. – Datne maam akt sïjhth mov maana? Manne aahkese «jaavoe» jeahtam, bene tjoerem voestegh onnegåatan vaedtsedh. Daelie, manne ussjedem, manne oksem aahkan tjïehtjelasse rïhpestem jïh soejme tjïehtjelen sïjse vuajnam ... Manne hïehkehtallem. Barre akte stoerre, myövhkes stovle jïh akte rovnegs guvvie vïedtjesne. Akte klovse bovtse jïh kaanne akte aarhtse guvvesne. Manne lïhkebasse vaadtsam jïh faahketji manne hïerpem! Dïhte guvvie ij barre akte guvvie! Dïhte bovtse hajkeminie jïh munnjien heannadimmiem vuesehte. Manne mov åabpam vuajnam monnen tjöövkesne, dïhte byöpmedeminie. Manne maahtam vuejnedh ... Manne dan dïehre guarkam, aahka ånnetji ... Aahka lea vuejnehtje. – Daelie datne aaj vuejnehtje dan åvteste datne dam guvviem vuajneme. Aahka faahketji mov baalte tjåådtje. Daelie manne daajram maam manne iktesth sïjhteme daejredh.