Novellam analyseradidh: Raerieh

Daesnie raerieh guktie maahta noella-analyjsem tjaeledh.

Åehpiedehtieh novellam:

• bijjiebaakoe

• tjaelijen nomme

• gåessie tjaaleme

Mujhtieh novellan nomme heereme-væhtine utnedh! “....”

Dahkoe/heannadimmie

Tjaelieh åenehkslaakan man bïjre novella. Neebnh mij teema maahta årrodh.

Almetjh

Tjaelieh åejvie-almetjen jïh aaj vihkeles lissie-almetji bïjre. Guktie dah leah? Mij akt jarkese? Gosse datne edtjh almetjh buerkiestidh dellie maahta buerkiestidh

• maam dah darjoeh

• guktie dah ussjedieh

• maam jeatjebh dej bïjre ussjedieh

Byjrese

Gusnie jïh gåessie heannedeminie? Gåessie novella tjaaleme, jaepie maahta datnem viehkiehtidh sisvegem guarkedh? Magkeres byjrese novellesne?

Vuajnoe

Guktie tjaelije novellam soptsestamme? Giej tjelmiejgujmie mijjieh dahkoem vuejnebe? Man åvteste hijven daam novellam tjaeledh daan vuajnoen mietie?

Autoraale soptsestæjja: Ij leah jïjtje meatan soptsesisnie. Ajve soptseste mij heannede, men auroraale soptsestæjja maahta gaajhkem daejredh. Daajra maam almetjh ussjedieh jallh demtieh. Jallh maahta soptsestidh mij heannede men ij daejrieh maam almetjh ussjedieh jallh demtieh (heamturh).

Personaale soptsestæjja: Soptsestæjja jïjtje meatan soptsesisnie, dïhte maahta “manne” årrodh jallh akte jeatjah (dïhte). Dellie soptsestæjja daajra maam åejvie-almetje ussjede men ij daejrieh maam jeatjebh ussjedieh.

Guktie bigkeme

Teekste aalka aktine heannadimmine(in medias res)? Kronologihke jallh retrospektijve ? Jis retrospeksjovne, guktie daate vuekie heannadimmiem tsavtsa? Datne maahtah veanhtoeh gaavnedh novellesne? Guktie mijjieh maehtebe guarkedh daam maam ij neebneme?

Naan aejkien tjaelije maahta maam akt neebnedh, dellie tjoerebe linjaj gaskem lohkedh.

Jarkelimmie-mierie

Maahtah gïerege-mieriem jallh jarkelimmie-mieriem gaavnedh teekstesne? Galhkuve datnem ierele? Jis galhkuve mijjem ierele guktie dellie teekstem guarkebe?

Aajmoe (stemning):

Muvhtene teekstine tjaelije gellie baakoeh nuhtjeme mah aajmoem skaepiedieh. Baakoeh leah aaj vierhkie-vierhtieh. Maahta baakoeh årrodh mah skaepiedieh isveligs aajmoem, tjåetskeme aajmoem jaalh feejjen aajmoem. Dagkerh vierhkie-vierhtieh datne maahtah teekstesne gaavnedh mah eah leah gieltegs, jïh eah daarpesjh gïerege-mieriem jallh jarkelimmie-mieriem utnedh.

Metafovre

Muvhtine teekstine tjaelije gïele-guvvieh jallh symbolh nuhtjie. Gïele-guvvieh jïh symbolh edtjieh lohkijem viehkiehtidh guktie edtja ussjedidh, jallh edtjieh lohkijem aaj viehkiehtidh guarkedh. Metafovrh maehtieh viertiestimmine årrodh.

Teema

Man bïjre teekste? Maehtebe teemam tjïelkelaakan guarkedh, jallh tjoerebe linjaj gaskem lohkedh? Gellien aejkien tjaelije sæjhta maam akt mijjese soptsestidh, daate lea teema. Jis mijjieh guarkebe guktie tjaelije sæjhta maam akt lohkijasse lïerehtidh dellie teekste dïjrem åtna.

Novella lij man akt bïjre, tjaelieh dov mïelem teeman bïjre.

Baakoeh