Fagartikkel
Draamatihken diktadimmie
Draama lea tjiehpies-lidteratuvren teekste mij lea dorjehtæmman scenesne tjaaleme. Draama-tjaalege, mij aaj maehtebe manuskriptem gohtjedh, lea filme-dorjemen jallh teatere-dorjehtimmien våarome.
Bilde: Janerik Henriksson / CC BY-NC-SA 4.0
Draamesne ij ajve baakoeh vihkele, men aaj tjoevkesh, tjoeje, musihke, sminke, scene-vaarjoeh jïh scene-guvvie. Maehtebe jiehtedh draama dovne tjaaleldh sjangere jïh njaalmeldh ektie-bïejeme tjaalege.
Soptsesinie soptsestæjja dahkoem geerjehte, jïh maam dïhte soptsestæjja soptseste lea joe heannadamme. Teatere-dorjehtimmesne jallh filmesne dellie vuartasjæjjah dahkoem daelie jïh daesnie vuejnieh jïh dååjrieh. Soptsestæjja maahta almetji aajkoej jïh domtesi bïjre soptsestidh. Men vuartasjæjjah tjuerieh dorjehtimmesne toelhkestidh replihkh, kråahpe-gïelem, vaarjoeh jïh jeatjah væhtah jïh dellie ussjedidh gïeh dah karakterh scenesne jïh man gaavhtan darjoeh guktie darjoeh.