Hopp til innhold
Oppgave

Barkh kåserijine

Kåserije lea åenehks teekste mij sjollehte. Kraansoeh kåserijem jïh lissine tjaeleme-raerieh åadtjoeh. Teekste-vuesiehtimmie lea kåserije «Fealadimmie» maam Harald Gaski tjaaleme.

Kåserije

Kåserije lea åenehks håaleme mij sjollehte. Mijjieh aaj tjaaleldh kåserijh gaavnebe goh teeksth plaerine jïh våhkoe-plaerine. Daejtie teekstide gåhtjobe sïejhmedelaakan petith. Skuvlesne nuhtjebe læjhkan baakoem kåserije gåabpegen vuekien bïjre.

Akte kåserije maahta saaht man bïjre årrodh, jis ajve tjaeleme-vuekie ierele jïh gïele lea sjugniedihks jïh friske. Akte væjkeles kåsööre maaje vuajna dejtie smaave aarke-biejjien heannadimmide jïh maahta dejtie aktene stuerebe perspektijvese bïejedh.

Kåserije edtja sjollehtidh, men lohkije jallh goltelæjja edtja aaj maam akt åadtjodh mïsse satne maahta ussjedidh. Dïhte guhte kåserijem tjaala, maahta gaajhkesåarhts gïeleldh vierhkie-vierhtieh nuhtjedh. Lustesvoete jïh ironije edtjieh hævvi meatan årrodh, seammalaakan akte geehpes, baahkes jïh njaalmeldh aajmoe. Tjaelije edtja aaj hijven våajnoes årrodh teekstesne. Aktene kåserijesne ij leah ajve luhpie subjektijve jïh persovneles årrodh, raaktan eevre daerpies!

Kåserijen væhtah

  • Kåserijen bijjie-baakoe edtja mijjem tjetskehke darjodh

  • Kåserije lea sjïere heannadimmien jallh aaten bïjre

  • Kåserije maahta årrodh luste, håjnoes j.n.v

  • Vihkielommes vierhkie-vierhtieh: lustes-aajmoe, ironije, sjollehtimmie, speatjadimmie

  • Kåsööre teeman bïjre lusteslaakan tjaala

  • Aajkoe teekstine lea åejvie-boelhkesne. Galhkuvisnie kåsööre bååstede aajkose tjuvtjede

  • Åejvie-boelhkesne kåsööre teeman bïjre soptseste geehpeslaakan

  • Åenehks raajesh jïh njaalmeldh gïele

  • Kåsööre maahta kåserijem boelhkine juekedh juktie vihkeles raajesh vååjnesasse båetieh

Fealadimmesne

Harald Gaski

Im daejrieh man åvteste, men manne tuhtjem luste girtie-sjaljosne tjahkasjidh almetjh vuartasjidh, gosse almetjh vuelkieminie. Aaj vuartasjidh dah leah joekehts. Muvhth skodteminie, prïhtjegem sorhpesteminie jïh beapmoeh soeskeminie. Vååjnoe goh dah gaahtjeminie. Mubpieh gujht daajvetji vaedtsieh. Aaj sjaevehts almetjh vuajnam. Im maehtieh vuejnedh gåabph dah edtjieh vuelkedh, men dah barre leah.

Luste aaj girtide vuartasjidh. Frijje domtem gosse daajram aaj maahtam dejgujmie vuelkedh. Maahtam aarebi fealadimmieh måjhtajidh, men aaj båetije fealadimmiej bïjre nïekedem. Ammes jïh åehpies sijjiej bïjre nïekedem gåabph maahtam girtine vuelkedh. Mejtie manne dan jïjnjem vualkeme juktie mov vuelkeme-domtesh girtie-sjaljose veadtaldihkie. Gosse im gåabph akt vuelkieminie dellie maahtam barre girtie-sjaljosne mïnnedh prïhtjh-kåahpem jovkedh jïh dle voengestidh mearan jeatjebh skodteminie mov bïjre.

Ööhpehtimmiedirektoraate lea teekstem jarkoestamme.

Gyhtjelassh

1. Mij kåserijen teema?

2. Man åvteste daate teekste kåserije?

3. Mij luste teekstine?

4. Mij teeksten dïjre?

5. Gaavnh teemam jïh tjaelieh kåserijem.