Hopp til innhold
Litterære tekster

Viermie-jadtehtimmie

Åemie Ella Holm Bull lea daam teekstem tjaaleme viermie-jadtehtimmien bïjre.

Aajja: Sïjhth datne Jåvva aajjam dåeriedidh viermieh jadtehtidh?

Jåvva: Jaa nov amma!

Aajja: Dellie hijven veahketje. Die maa dallah vaadtsajien.

Jåvva: Gusnie viermide åtnah?

Aajja: Dah leah voektenjinie annje gævnjan, guktie tjuerien voestegh dejtie våålese vaeltedh.

Jåvva: Im leah manne gåessie aerebe voektenjijstie viermieh vaalteme.

Aajja: Ikth gujht tjuara voestes aejkien årrodh. Geehth barre ollh dejtie viermide dom veellem giesieh guktie haaskoeh dabranedtieh. Dan ealehke jadtehtidh dellie. Viermieh öövre maaskoeh dejstie haaskojste. Vuajnah guktie aajja. Steerh daam gieptem daejnie åelkies gïetesne, jïh dle tsagkh daam biejjie-rietjmiem daan gieptese daejnie gårroeh gïetine gosse aaj dam viermiem daehtie voektenjistie vaaltah. Gosse leah dle numhtie tsagkeme, guktie viermien åvte-gietjiem jakseme, die edtjh daejnie tjeavla-rietjmine naemhtie gårredidh olles giepteste njabpesth.

Jåvva: Im manne mahte jaksh bæjjese daejtie voektenjidie.

Aajja: Aa – villedh amma, jïh geehth dellie ollh viermiem giesieh.

Jåvva: Daate amma lyövlehke domtoe. Mov gïete öövre syjle.

Aajja: Aa – fagkan åenehks hov leah. Men væjkeles hov aaj, buektehth hov.

Jåvva: Dellie maajetjh. Jïh dellie daam tjeavla-rietjmiem giesedh jïh gårredidh olles giepteste njabpesth.

Aajja: Jaa. Datne aajjove daejtie göökte viermide guadtah, manne edtjem daejtie viermide vaeltedh.

Jåvva: Jaa.

Jïh dle vaedtsiejægan jaevrie-bealese doh aajjetje-guaktah.

Jåvva: Manne sïjhtem sovkedh. Datne aajja tjoerh jadtehtidh.

Aajja: Manne vïenhtim datne dïhte edtjih jadtehtidh.

Jåvva: Im manne maehtieh gænnah.

Aajja: Tjoerh gujht lïeredh.

Jåvva: Manne sïjhtem voestegh vuejnedh guktie aajja dåemedh gosse viermieh jadtehth.

Aajja: Jaa, jïh dle gujht tjoerh lïeredh sovkedh aaj.

Jåvva: Manne maahtam sovkedh.

Aajja: Hijven hov. Låedtjie aaj daan iehkeden, guktie nov maa åadtjoeh sovkedh. Aavhtsesth datne aajjove dom vïnhtsem.

Jåvva: Hm-hm.

Aajja: Gåabph daah jis tjeavle-gierkieh sjïdteme?

Jåvva: Dusnie.

Aajja: Tjoerebe gierkiem fïerhten vearman utnedh, jïh dle aktem åebrelen.

Jåvva: Man åvteste?

Aajja: Jis aaj gierkiem jaavran gahtjehtien die ean daarpesjh gaadtan sovkedh, urresth gierkiem ohtsedidh. Nåå, vuejnedh mij dle vielie fååtese. Gierkieh, tjeavlah viermine, ae, joe lean min dle riejries. Nåå viehkehth dle nehkiehtien vïnhtsem jaavran.

Jåvva ojhte aajroeh vaalta jïh sovkijahtja. Aajja viermide riejries dorje. Aajja tjuvtjehte, vuesehte gåabph edtja sovkedh. Daan iehkeden edtjijægan dåvvese jadtehtidh. Jååktetje-iehkeden dle barre dennie loektesne jadtehtigan. Jïh dellie idtjigan ov mahte naan guelieh åadtjoeh. Jallan voessjemesem. Jåvva såvka.

Aajja: Baajh dle manne vuajnam. Joe lean dle daam vïerngem jakseminie. Haampeldh ånnetji. Ojhte! Daagkoe joe vïernge. Ånnetji vielie haampeldh.

Aajja tjeavlam sleengkie, jïh dle viermiem vïnhtsen bæjngolen lutnjie, tjeavla-gierkiem baaja tjaebpies-laakan jaavran gahtjedh. Jïh dle baaja viermiem dehtie giepteste gaarkasidh. Ojhte tjeavla gabpelde. Gaarkeles viermieh guktie hijven gåarede jadtehtidh. Jïh Jåvva væjkeles sovkije. Gaajhkh viermieh jadtehtægan dom vïernge-bealam. Goh lægan galhkeme, dle gåatan sovkijægan, jïh vïnhtse dan tjaebpies-laakan gaadtan sealka. Jåvva njulhtjeste dehtie vïnhtseste, jïh dle struvkeste dam vïnhtsem, guktie aajja mahte gavtja.

Jåvva bïlliji, guktie satne jis. Dellie sneehpes kaarre daate mov aajjove, aajja jeahta, men aellieh dan hartsoeh årroeh.

Aajja gonnoeh Jåvvah edtjijægan mïnnedh viermieh doeredh. Låedtjie lea. Jåvva såvka. Dåvvese, don vïernge-raadtan såvka. Jïh dle goh såajmene. Vïjlelægan bïjre jarkan. Gåabph dïhte tjeavla? Duvlie dusnie! Jåvva såvka gietskiebasse. Soejmi dle! Aajja villede dejnie herriehkinie, veanhta edtja dam tjeavlam jaksedh. Aa, idtji hov. Haampeldh ånnetji. Aellieh goh dan tjarke, barre soejmi, aajja bihkede. Jåvva ojhte haampelde. Jïh dle viht aaj dan tjarke guktie vïnhtse dan tjeavlan aatsolen viht. Jïh dle aalkoevistie aelkedh viht, vïnhtsem vuejnedh stuvredh dan tjeavlan gåajkoe. Jåvva numhtie gïehtele haampelde, såvka dohkh diekie gellien aejkien. Minngemes dle aajja dam tjeavlam jaksa dejnie herriehkinie. Jåvva dam minngie-staebniem dov viermien åvte-gietjien vööste, jïh dle viht haampeldidh. Aajja tjeavla-rietjmiem vïnhtsen sïjse geasa, viermiem jaksa, jïh dam tjeavla-gierkiem lutnjie vïnhtsese. Jïh dle aalka dam jïjtjehke viermiem gïesedh.

Jåvva tjahkesje ryöknoe: akte, göökte, golme, nieljie, vïjhte, govhte, tjïjhtje, gaektsie, uktsie, luhkie. Luhkie guelieh. Aajja viermien minngie-gietjiem jakseme, dle geasa tjeavla-rietjmiem guektien-giertien jïh dle dejnie tjåanghkan gaskoeh dam viermiem gårrede, lutnjie bæjjese, baaja dam tjaetsiem gårkasidh dehtie viermeste. Jïh dellie viermiem vïnhtsese lutnjie.

Aajja aalka tjåegkedh dejtie guelide dehtie viermeste. Giebrelgovveme leah sïjse, jïh baenine dabranadteme. Minngemes die lea gaajhkide buektiehtamme löövedh. Akte dååpmehke jïh uktsie raavrh. Aa – dellie maajetjh voessjemesem. Jåvva voestes aejkien sovkeminie gosse viermieh doeredh, guktie ij lih gujht gåvva. Nåå, buektiehtimen gujht. Aajja minngemes geatjan kaarrem girmie. Buektiehtamme hov lean, væjkeles hov leah orreme. Jïh månnoeh lean jïjnjh guelieh åådtjeme.

Aajja minngie-staebnesne tjahkesje, jïh aaj joejkeste. Måjhtije maana-baeleste goh satne jïjtse aajjam guelie-jaevresne dåeredeminie.

Goh dle vïnhtse gaadtan sïelkeme, dle varke guelieh tjåalodh jïh viermieh gaalkedh jïh voektenjidie gævnjodh.

(Holm Bull, 1997, s. 13–21)

Gaaltije

Holm Bull, E. (1997). Åarjelsaemien 5. Davvi Girji o.s.