Njuike sisdollui
Hárjehus

Hukse atoma!

Dán simuleremis oahpásmuvat atomaid ráhkadusain dan bokte go hukset iežat atomaid, ovtta partihkala hávális. Geahča mo dat iešguđet partihkkalat váikkuhit iešvuođaide ja mearridit makkár ávdnasiid mii oažžut.

Ovdal go geavahat simulerema

  1. Maid dieđát atomaid birra ovdalaččas? Ráhkat listtu mas leat čoavddasánit.

  2. Mo doaivvut atoma lea olggosoaidnit? Ráhkat eaŋkilis tevdnega.

  3. Juogat mielohppiin dan maid leat gávnnahan.

    1. Mii lea ovtta lágan das maid leahppi gávnnahan?

    2. Mat erohusat leat tevdnegiin maid leahppi ráhkadan?

    3. Digaštalli: Gávdno go okta rievttes vuohki tevdnet atoma?

Beasatlašvuohta

Sáhttá leat váttis čađahit daid bihtáid olbmuide geain lea oaidninváddu. Daid ii dárbbaš čađahit gokčan dihte gealbomihtuid dán fáttás. Gealbomihtuid gokčá go bargá daid eará ressursaiguin.

Bargga simuleremiin

Simuleremis leat golbma oasi: hukse atoma, symbola ja speallu. Vállje fálus ovdasiiddus, dahje reaidolinjjás vuolemusas, guđiin osiin áiggut bargat.

Sáhttá leat vuogas bidjat simulerema sierra lásii, vai dus sáhttet leat bargobihtát ja simuleren bálddalaga.

Oassi 1. Hukse ovtta atoma.

Oahpásmuva simuleremiin, ja gávnnat maid sáhtát coahkkalit. Bija dainna lágiin ahte oainnát dieđuid mat leat "vuođđoávnnas", "nettoláddagas" ja "nukleonalohku" osiid vuolde.

  1. Gaikko protovnnaid atoma váibmosii. Mii dáhpáhuvvá periodavuogádagas go ain lasihat ovtta protovnna? Fuomášat go eará rievdadusaid?

  2. Gaikko neutrovnnaid atoma váibmosii. Maid rievdadusaid dál áiccat?

  3. Lasit elektrovnnaid váibmosa birra.

    1. Čilge mo elektrovnnat juohkásit váibmosa birra.

    2. Man iešvuhtii atomas elektrovnnat váikkuhit?

  4. Ráhkat iežat čilgehusaid dáidda sániide vásáhusaid vuođul mat dus leat dán radjái:

    1. protovdna

    2. neutrovdna

    3. elektrovdna

    4. nettoláddagas

    5. vuođđoávnnas

    6. nukleonlohku

  5. Makkár partihkaliid sáhtát lasihit dahje jávkadit ovtta atomas nu ahte it rievdat vuođđoávdnasa?

  6. Deavdde dan mii váilu tabeallas vuolábealde. Vuođđoávdnasat eai čuoččo ortnetvuorus atomanummara mielde.

Muhtin vuođđoávdnasiid ráhkadus

Kjemiijalaš symbola

Atoma-nummar

Mássalohku (nukleonlohku)

Protovnnaid lohku

Elektrovnnaid lohku

Netto-láddagas

H
N
40
C6
20
O2-
9-1
Li3+1

Oassi 2. Symbola

Álggahus

Gaikko iešguđet váimmuspartihkaliid atoma sisa. Fuomáš mii dáhpáhuvvá siffariiguin "Symbola"-ruvttus go lasihat

  • protovnnaid

  • neutrovnnaid

  • elektrovnnaid

Hukse ionaid

  1. Hukse muhtin ionaid. Vállje ieš galle protovnna dain galget váibmosis.

  2. Čilge maid fertet dahkat vai sáhtát ionaid hukset.

  3. Guđe lágan vugiiguin sáhtát hukset neutrála atoma go vuođđun lea negatiiva iona?

  4. Maid doaivvut dáhpáhuvvat jus ionat main lea goabbatlágan láddagas láhkonit nubbi nuppi?

Hukse isotopa

Vuođđoávdnasat gávdnojit iešguđet variántan dahje isotohpan. Ovtta vuođđoávdnasa isotohpain leat seamma mađe protovnnat váibmosis, muhto neutrovnnaid lohku rievddada ovtta isotohpas nubbái.

  1. Merke "Stabiila/ii stabiila". Hukse karbona-istohpaid maid namma lea karbona-12, karbona-13 ja karbona-14.

  2. Buohtastahtte isotohpaid. Maid áiccat?

  3. Mii lea bissomeahttun (ii stabila) atoma dovdomearka?

  4. Manin gohčodit ávdnasiid nugo karbona-14? Dovddat go eará isotohpaid main lea diekkár iešvuođat?

  5. Gávnnat masa mii sáhttit geavahit karbona-14.

Loga eambbo isotohpaid birra artihkkalis atomaid birra.

Oassi 3. Speallu

Dán oasis sáhtát speallat njeallje iešguđetlágan spealu iskan dihte maid leat oahppan atomaid birra. Go leat muhtin spealu siste, de sáhtát coahkkalit "Álgge ođđasit" vai boađát fas speallanfállui. Lihkku spealuin!

Gáldut

Herzog, T. & Moore, E. (2015, 23. juni). Build an Atom – Guided-Inquiry Activity. https://phet.colorado.edu/nb/contributions/view/3954

Isaac, T. (2016, 1. oktober). Atom builder. https://phet.colorado.edu/nb/contributions/view/4416