Njuike sisdollui
Fágaartihkal

Karbona iešguđet hámiin

Karbona lea mielde máŋgga miljovnna ovttastusas, ja gávdno dan dihte máŋgga iešguđetlágan hámis. Iežas njeljiin olggumus elektrovnnain, lea karbonas buorre vuolggasadji čatnasit eará atomasorttaide.

Karbona hukse máilmmi

Karbona lea áibbas mávssolaš min máilmmis. Karbona erenoamáš iešvuođat dahket ahte karbonavuđot heakkalaččat gávdnojit, nu mo mii ieža.

Mii gávdnat karbona valljit ávdnasiin maiguin mis lea dahkamuš juohke beaivve, nu mo ovdamearkka dihte: plásta, olju, muorra, sohkar, stálli ja karbondioksiida.

Orgánalaš = birasseasti?

Sátni "orgánalaš" lea sátni man máŋggas atnet positiivan, ja muhtomin dasa biddjo seamma mearkkašupmi go sánis "birasseasti".

Šaddá vel eambbo seagas go eaŋgalasgielas geavahit "organic farming" go lea sáhká ekologalaš eanandoalus.

Kemiijas geavahuvvo orgánalaš namahus eará ládje. Das leat orgánalaš ávdnasat buot ávdnasat mat sisttisdollet karbona. Dát fátmmasta ollu ovttastusaid, ovdamearkka dihte sohkkara, plásta ja oljju. Ollu birasmirkkot leat maiddái orgánalaččat.

Karbona ovttastallá iežainis

Diamánta ja grafihtta leat ávdnasat mat leat ráhkaduvvon duššefal karbonas. Vaikko lea nu, de dain leat áibbas goabbatlágan iešvuođat. Diamánta lea okta dain garraseamos ávdnasiin maid mii dovdat, ja fas grafihtta lea nu dimis ahte dat geavahuvvo liánttain čállimii.

Ráinnas čitna (koalla) lea maid ráhkaduvvon dušše karbonas. Čitna man vižžet ruvkkiin sisttisdoallá maid ollu eará ávdnasiid. Stuora oassi činas boahtá šaddobázahusain geologalaš karbonáigodaga rájes.

Manne lea liánttas dárogillii namma "blyant" go liánttas ii leat ladju (bly)?

Ovdal geavahuvvui laju ja dani seaguhus duođas liánttain. Vaikko leat lonuhan eret laju ja dani, de lea namma "blyant" doalahuvvon.

Dan dihte go karbonas leat njeallje elektrovnna iežas olggumus gearddis, de das leat ollu vejolašvuođat čanastagaid ávdnet eará atomasorttaiguin maid. Gávdnojit eambbo go 10 miljovnna ovttastusa main karbona lea mielde.

Graféna – asehaš, muhto nanus!

Grafén lea karbonahápmi man eai fuomášan ovdal go jagis 2004. Das leat karbonatoma gearddit mat lea dušše ovtta atoma asu. Grafén lea nanus, das lea unna mássaš ja jođiha bures el-rávnnji ja lieggasa.

Graféna iešvuođat dahket ahte ávdnasa heive geavahit dihtorchipain, elektralaš biriin, báhtteriin ja beaivvášseallain.

Metána – eaŋkileamos hydrokarbona

Muhtin eará dehálaš karbonaovttastus lea metána. Metána ávdnejuvvo earret eará go baktearat mollejit orgánalaš materiála jekkiin ja smirezasttiid čoavjjis. Metána maid vižžo oljo- ja gássabohkanguovlluin, ja gohčoduvvo dalle luonddugássan. Metána lea dehálaš šaddovistegássa.

Eahpeorgánalaš karbonaovttastusat

Ávdnasiid mat sisttisdollet karbona gohčodit áinnas orgánalaš ávnnasin. Dehálaš spiehkastat lea karbondioksiida, mii rehkenastojuvvo eahpeorgánalažžan vaikko sisttisdoallá karbona.

Gáldut

Openstax (2019). The Solid State of Matter. Hentet fra https://openstax.org/books/chemistry-2e/pages/10-5-the-solid-state-of-matter

Store norske leksikon. (2019, 30. april). Metan. Hentet fra https://snl.no/metan

CC BY-SA 4.0Dán lea/leat čállán Thomas Bedin.
Maŋemusat ođastuvvon 2023-02-10