Njuike sisdollui
Fágaartihkal

Proteiinnat

Proteiinnat leat biebmoávdnasat mat leat dárbbašlaččat seallaid ja gođđosiid hukset ja bajásdoallat, ja hormonaid ja entsymaid buvttadit. Dat maiddái addet energiiija. Gorudis leat sullii 100 000 iešguđetlágan proteiinna mas guhtesge lea iežas dihto bargu doaimmahit.

Proteiinnat - huksen ja bajásdoallan

Proteiinnat gávdnojit buot šattuin ja elliin ja dain leat máŋga iešguđetlágan funkšuvnna. Proteiinnat lea mielde buot gođđosiid ja struktuvrraid huksemis. Gorudisttámet leat proteiinnat buot seallain, ja dat adnojit liiki, vuovttaid, gaccaid ja dehkiid huksemii. Eará proteiinnat ges adnojit fievrredeapmái, vurkemii, hormonaide ja entsymaide.

Proteiidna sorta

Ovdamearka proteiidnii

Doaibma

Suolbmudanenzymat

amylasa, lipasa, pepsiidna, trypsiidna

veahkehit mollet biebmoávdnasiid

Fievrrideapmi

hemoglobiidna, albumiidna

fievrredit ávdnasiid vara ja lymfa bokte

Struktuvra

aktiidna, tubuliidna, keratiidna

ávdnet struktuvrraid seallain

Hormonat

insuliidna, tyroksiidna

fievrredit signálaid

Suodjalus

immunoglobuliinnat

suddjet goruda várálaš ávdnasiid vuostá

Čoahkkáigeassin

aktiidna, myosiidna

doaimmahit čoahkkáigeassádeami dehkiin

Vurken

vurkenproteiidna bađvešattuin, albumiidna monnivielgadasas

addit eallámuša ogi árra eallimii ja siepmanšattuide

Proteiinnat leat aminosuvrriráiddut

Proteiinnat leat stuora molekylat mat leat huksejuvvon guhkes aminosuvrriráidduiguin. Aminosuvrrit leat ávdnasat mat sihke leat basat ja suvrrit. Aminojoavkkus (-NH2) leat basalaš iešvuođat, ja ges suvrrijoavkkus (-COOH) leat suvrra iešvuođat.

Goappaš joavkkut leat čadnon seamma karbonaatomii. Dán karbonaatomii lea maid čadnon hydrogenaatoma ja joavku man sáhttit gohčodit R (reastajoavku). Lea dát oalgeráidu mii sirre iešguđet aminosuvrriid nubbi nuppis. Gávdnojit 20 aminosuvrrit maid navdit dábálažžan.

Aminosuvrriid ráiddut hábmejuvvojit go máŋga aminosuvrri reágerejit guhtet guimmiineaset ja ávdnejit peptiiddaid. Proteiinnat leat guhkes peptiidaráiddut.

Essensiealla aminosuvrriid it sáhte ieš ráhkadit

Guoktenuppelohkái guoktelogi aminosuvrris ráhkada gorut ieš, muhto dan gávcci maŋemusa fertet borramuša bokte oažžut. Dan gávcci gohčodat essensieallan dahje heakkadárbbašlažžan. Njuoramánát dárbbahit lassin cysteiinna. Lihkus lea čižžemielki buorre gáldun juste dan aminosuvrái.

Máŋggabealálaš biebmodoallu buktá doarvái essensiealla aminosuvrriid, muhto sii guđet garvet bierggu, guoli, moni ja/dahje mielkebuktagiid, fertejit leat eanet diđolaččat dan ektui maid borret sihkkarasten dihte ahte ožžot doarvái heakkadárbbašlaš aminosuvrriid.

Aminosuvrriid maid gorut ii ávkkástala, gorut boaldá dahje joraha buoidin. Urea (cissaávnnas) lea dat bázáhasávnnas mii ráhkaduvvo go proteiinnat mollejuvvet. Dat sisttisdoallá nitrogena mii boahtá aminosuvrriin ja doidojuvvo cissa mielde olggos.

Denatureren – proteiinnat billahuvvet

Proteiinna hápmi mearriduvvo earret eará aminosuvrriid gaskkas. Čanastagaide váikkuhit temperatuvra, pH ja kemikálat, ja dat dagaha ahte proteiinnas rievdá hápmi. Ja de ii doaimma proteiidna nu go galgá. Mii dadjat ahte proteiidna denaturere. Go moni steiket, de moni monnivielgadas denaturere. Dan oaidnit go monnivielgadas vilggoda.

Proteiidnastruktuvra

Aminosuvrriráiddut mat eai leat vuos gárvves proteiinnat, gohčoduvvojit polypeptiidaráidun. Dát ráiddut njámmojuvvojit máŋgga iešguđet láhkái ja ávdnejit máŋga iešguđetlágan proteiinna. Lea aminosuvrriid ortnetvuorru ja polypeptiidaráiddu guhkkodat mii mearrida mo galgá njámmojuvvot, ja makkár iešvuođaid proteiidna galgá oažžut. Ortnetvuorru ja válljenmunni lea mearriduvvon genain min DNA:s. Okta vearu aminosuvri ráiddus sáhttá dagahit ahte proteiidna ii doaimma nu go galgá.

Gáldu

Openstax. (2020, 18. januar). Proteins. Hentet 8. mai 2020 fra https://openstax.org/books/biology-2e/pages/3-4-proteins