Njuike sisdollui
Oahppanbálggis

Don leat dál muhtin oahppobálgás:
Vaajesh

Girjjálašvuođa teavsttat

Nahkoergöörnjen jaememe

Daate soptseste lea gærjeste «Saemien lohkeme-gærja», maam Knut Bergsland jïh Gustav Hasselbrink tjaaleme. Ella Holm Bull lea gærjam daaletje tjaeleme-vuekien mietie tjaaleme.

Nahkoergöörnje jaememe

Goh Nahkoergöörnje galki jaemedh, dellie dah altese almetjh eelkin onterdamman (onterdidh), guktie sån gåarede dejnie Nahkoergöörnjen sealojne. Jïh sïjhtin edtja rohkelidh dan stoerre Jupmielasse.

Men Nahkoergöörnje idtji gujht dïhte provhkh naan aejkien rohkelidh Jupmielasse, provhki barre rohkelidh jïh sjïeledidh dejtie jïjtjese jupmielidie. Jeehti barre, ij satne maehtieh rohkelidh, men maahta vueliem joejkedh dan Stoerre Jupmielasse.

Dellie dïhte altese fuelhkie bïllijin jïh jeehtin: «Ij gujht die Jupmelem maehtieh joejkedh.» Men Nahkoergöörnje joejki Jupmelem vueliem. Jïh dam vueliem minngelen gåhtjoejin Stoerre Jupmelen vueline.

Goh dellie lij joejkeme, dellie dah låavtegh eelkin svihtjemen, maaje lij öövre låedtjie. Jïh goh dellie vuartasjieh bæjjese, dellie vuejnieh ahte dïhte elmie goh rïhpese. Jïh dellie goh veelkes ledtije haalene dehtie gåeteste, goh dïhte Nahkoergöörnje jaama.

Dellie dah almetjh åadtjoejin vuejnedh ahte Jupmele novke lij govleme dan Nahkoergöörnjen rohkelassem, maaje lij barre vuelie.

Guoskevaš sisdoallu

CC BY-NC-SA 4.0Dán lea/leat čállán Knut Bergsland ja Gustav Hasselbrink. Vuoigatvuođaguoddi: Institutet för språk och folkminnen i Uppsala
Maŋemusat ođastuvvon 08/29/2018