Njuike sisdollui
Fágaartihkal

Gihtjehtidh

Guktie edtjh almetjem gihtjehtidh? Daesnie såemies hijven raerieh åadtjoeh.

Datne leah gihtjehtæmman ryöjredamme.

Årroeh vietseles jïh sjugnedh leajhtadimmiem

  • Årroeh vietseles

  • Vuesehth leajhtadimmiem

  • Goltelh dïsse mij jeahtasåvva jïh gihtjh gyhtjelassh dïsse maam leah govleme

  • Jis tjoeje-baantedimmiem darjoeh maam edtjh nuhtjedh, geehth ollh «jaa» jallh «m-m» iktesth jeahtah.

Gihtjehtæjja tjuara dam gihtjehtimmesne måjhtelidh:

  1. Gihtjh ajve aktem gyhtjelassem fïerhten aejkien. Baajh gihtjelgæjjam astedh ussjedidh.

  2. Aellieh ajve gyhtjelassh gihtjh mejtie leah tjaaleme. Gihtjh gyhtjelassh dïsse maam gihtjelgæjja jeahta. Jis gihtjelgæjja jeahta satne åabpabinie klaaterde, maahtah vuesiehtimmien gaavhtan gihtjedh: «Man bïjre dåtnoeh klaaterdidien?»

  3. Mujhtieh tjaeledh dam mij maahta datnem viehkiehtidh portrehtegihtjehtimmiem tjaeledh. Dovne dïhte mij gihtjelgæjjam itjmies jïh eadtjohke dorje.

Vihkielommes datne meatan åadtjoeh gaajhkem maam gihtjelgæjja jeahta. Nuhtjh tjoejebaantedimmie-funksjovnem dov mobijle-tellefovnesne.

Dïhte mij gihtjelgåvva, maahta naemhtie ussjedidh:

  1. Vaestedh dïsse man bïjre gihtjehtæjja gihtjie ellies raajesigujmie. Årroeh persovneles jïh eadtjohke. Soptsesth dan bïjre maam hijven lyjhkh! Bovtsh eahtsah? Soptsesth man åvteste.

  2. Men mujhtieh gaajhkesh klaassesne edtjieh portrehtem datneste lohkedh. Aellieh maam joem soptsesth maam sïjhth tjeakoes hööltedh. Datne edtjh portrehtem lohkedh åvtelen gihtjehtæjja dam bæjhkohte. Jis fer jïjnjem soptsestamme, maahtah dam jarkelidh dellie.