Genaiskan sáhttá rievdadit buot - Naturfag (PB) - NDLA

Njuike sisdollui
Øvelse

Genaiskan sáhttá rievdadit buot

Govahala ahte don leat áhpeheapme ja gulat ahte du eatnis lea duođalaš, árbbálaš dávda. Berret go don iskat iežat gávnnahan dihte leatgo don seamma dávdda guoddi?

Genaiskkus ja árbbálaš dávddat

Venke lea 22 jagi boaris. Sus lea jumešoabbá ja nuorat vielja, geat goappašagat galgaba šaddat inšenevran. Venke lea aiddo álgán guhkes ekonomiijaoahpuin go gávnnaha ahte lea áhpeheapme. Irgi studere medisiinna. Soai goappašagat háliideaba doalahit máná.

Go Venke bovde váhnemiiddis guossái muitalit ođđasiid, de boahtá dušše áhčči. Son muitala ahte vuorjašuvva Venke etniin. Venke eatnis ii leat goassege leamaš oktavuohta iežas biologalaš bearrašiin. Maŋimuš jagiid lea Venke áhčči fuobmán ahte eadni lea rievdan. Son muitala persovnnalašvuođa rievdama birra, gieđaid ja julggiid doarggisteami, ja dasa lassin lea eadni šaddan hui guoirras ja vajálduhttá ollu. Irgi diehtá ahte dá sáhttet leat Huntingtona dávdda dávdamearkkat.

Son ipmirda ahte jus Venke eatnis lea Huntingtona, de lea 50 proseanta vejolašvuohta ahte Venkes maid lea dávda. Jus Venkes lea dávda, de lea 100 proseanta sihkar ahte Venkes, su jumešoappás ja eatnis lea dávda, ja soaitá maid vieljas. Dávda debutere dábálaččat árrat 40-jagiin ja mielddisbuktá demeanssa, stuorra dikšundárbbu ja árra jápmima.

Máid berre bearaš bargat?

Vállje vuolábeale ákkaid gaskkas, ja maŋŋálaste daid ortnegii máid oaivvildat lea buorre. Lasit áinnas iežat molssaeavttuid. Don fertet ákkastallat válljemiidat.

Dán lea/leat čállán Nina Mari Wagner.
Maŋemusat ođastuvvon 2020-06-16